Eri eläinten kantamat koronavirukset ovat Tarja Sirosen tutkimusryhmälle vanhoja tuttuja

Villieläimistä ihmisiin siirtyvien tautien tutkijat selvittävät, mikä tekee viruksesta erityisen leviävän.

Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessorin Tarja Sirosen tutkimusaihe on päivänpolttava. Hänen tutkimusryhmänsä etsii koronaviruksia, joita esiintyy useilla eläinlajeilla.

Onko tämänhetkisessä kohutussa taudissa jotain erityistä?

— On varmasti. Uudella korona­viruksella on genomissa muutoksia, jotka mahdollistavat hyvin tehokkaan leviämisen ihmisestä toiseen. Nyt tutkitaan kiivaasti, miksi näin on.

Uudet virukset ilmaantuvat ihmiseen lähes aina villieläimistä. Tämäntapaisia zoonoottisia tauteja ovat esimerkiksi sars, mers, ebola ja sikainfluenssa.

Sirosen mukaan koronavirus sijoittunee keskimaastoon vakavuusasteikolla. Tautiin kuolee 2–3 prosenttia sairastuneista, kun esimerkiksi Saudi-Arabiassa vuonna 2012 löydetty mers tappaa 30 prosenttia. Kausi-influenssoissa kuolleisuus on joitakin promilleja.

Villieläinkauppa ja metsien hävitys lisäävät riskejä

Iso kysymys on se, miksi jotkut — aika harvat — virukset pystyvät tarttumaan lajista toiseen.

— Voimme listata satoja tai tuhansia villieläimillä esiintyviä viruksia, mutta meillä on hyvin vähän keinoja ennustaa, mitkä muuttuvat ihmisten taudinaiheuttajiksi.

Ihminen lisää riskejä omilla toimillaan, kuten villieläinten kaupalla.

— Tauteja siirtyy ihmisiin myös siksi, että ihmiset valtaavat maapallolta tilaa ja kaatavat metsää, jolloin kohtaamme luontoa uusilla alueilla, Sironen kertoo.

Ilmastonmuutos lisää suotuisia elinoloja tauteja välittäville hyttysille ja puutiaisille.

Sirosen tutkimusryhmä etsii Keniassa viruksia, joita esiintyy samoilla alueilla lepakoissa, jyrsijöissä ja tuotantoeläimissä. Viime vuonna Helsingin ja Nairobin yliopistojen tutkimusryhmä löysi Bombali-ebolaviruksen lepakoista.

— Jo tieto uhkasta on tärkeä. Tällöin voidaan tunnistaa riskipaikat ja tartuntareitit ja kehittää diagnoosimenetelmiä.

Yleensä virukset lievenevät ajan myötä

Historiassa on ollut tappavia tauteja isorokosta mustaan surmaan. Mitkä ovat vaarallisimpia?

Rabies eli vesikauhu on yksi pahimmista, Sironen arvioi. Se johtaa varmaan kuolemaan, jos vasta-ainelääkitys ei ala vuorokaudessa tartunnasta. Ebolassa kuolleisuus on 25–90 prosenttia.

Ihmiskunnalle vaarallisimpina voidaan silti pitää tuberkuloosin tai malarian kaltaisia tauteja, jotka leviävät laajasti, joissa sairastuneita on paljon ja kuolleiden määrä suuri, vaikka riski on prosentteina pieni.

Menneisyyden vakava tauti voi olla tänä päivänä vaaraton. Näin ovat ilmeisesti lieventyneet ne koronavirukset, jotka aiheuttavat tavallisen flunssan. Virukselle ei ole edullista olla kovin vaarallinen. Tolpillaan pysyvä isäntä levittää sitä tehokkaammin.

— Ajan kanssa virukset yleensä muuttuvat lievemmiksi.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Mitä nyt -palstalla 2/2020.

Lisätietoa koronaviruksesta

Koronavirustilanne Helsingin yliopistossa

Ko­ro­na­vi­ruk­sen asian­tun­ti­joi­ta: CO­VID-19