HUSin alueella havaittiin 503 uutta Dientamoeba fragilis -tapausta vuonna 2017. Positiivisten löydösten määrä 20-kertaistui kymmenessä vuodessa.
Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston ja HUSin tekemästä tutkimuksesta, joka julkaistiin äskettäin Eurosurveillance-lehdessä. HUSin tilanteen oletetaan heijastelevan koko maan tilannetta.
Tutkijat uskovat, että löydösten määrä johtuu parantuneesta diagnostiikasta. Tauti ei ole yleistynyt, vaan sen aiheuttaja on aiemmin usein jäänyt tunnistamatta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 319 potilasta, jotka kantoivat Dientamoebaa. Heillä esiintyi pitkittyneitä vatsavaivoja, yleisimmin löysiä ulosteita, vatsakipuja, turvotusta ja ilmavaivoja. Joillakin oireet olivat kestäneet useita vuosia ennen diagnoosin saamista.
Onnistuneen hoidon myötä oireet helpottivat suurella osalla potilaista.
HUSin infektioklinikassa on hoidettu pitkittyneitä tilanteita, joissa tauti on tarttunut perheenjäseneltä toiselle jopa lukuisia kertoja, ennen kuin loinen on saatu häädettyä kaikilta.
– Dientamoeba oli aiemmin huonosti tunnettu taudinaiheuttaja, eivätkä lääkärit osanneet etsiä sitä. Uusien menetelmien ansiosta tapauksia löytyy nyt enemmän, toteaa infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.
– Jotkut kantavat Dientamoebaa oireettomasti, mutta osa saa hyvinkin hankalia oireita. On hyvä muistaa, että kyseessä on vain yksi monista pitkittyneiden vatsavaivojen syistä, eikä loinen aina selitä oireita. Toisaalta on hienoa nähdä potilaan vuosiakin kestäneiden vatsavaivojen väistyvän, kun loinen onnistutaan häätämään, Kantele sanoo.
Dientamoeba kiusaa muuallakin
Dientamoeba fragilis on yleinen myös muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2013 julkaistussa tanskalaistutkimuksessa sitä raportoitiin ulostenäytteissä jopa kahdella viidestä suolisto-oireiden vuoksi tutkitusta potilaasta.
HUSin laboratoriossa HUSLABissa oivallettiin vuonna 2007, millä tavalla Dientamoeba voidaan tunnistaa tavallisessa ulosteen loistutkimuksessa. Löydösten määrä lisääntyi heti tuntuvasti. HUSLABin 2017 käyttöön ottamalla geenimonistusmenetelmällä tapauksia diagnosoitiin vielä 28 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Tuore tutkimus on osa LL Jukka-Pekka Pietilän Dientamoeba fragilista käsittelevää väitöskirjatyötä, jota ohjaa infektiosairauksien professori Anu Kantele.
Lisätietoja:
Professori Anu Kantele, Helsingin yliopisto
Puh. 050 427 0203
Sähköposti: anu.kantele@hus.fi
Viite: Pietilä Jukka-Pekka, Meri Taru, Siikamäki Heli, Tyyni Elisabet, Kerttula Anne-Marie, Pakarinen Laura, Jokiranta T Sakari, Kantele Anu. Dientamoeba fragilis – the most common intestinal protozoan in the Helsinki Metropolitan Area, Finland, 2007 to 2017. Euro Surveill. 2019;24(29):pii=1800546. https://doi.org/10.2807/1560-7917.ES.2019.24.29.1800546