’Aseistetut’ virukset tehostavat immuunijärjestelmän hyökkäystä syöpäkasvaimen kimppuun

Sytokiinigeeneillä varustetut onkolyyttiset virukset paransivat T-soluterapian tehoa kiinteiden syöpäkasvainten tuhoamisessa, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Syövän immunologisissa hoidoissa pyritään aktivoimaan kehon omaa puolustusjärjestelmää tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsolukkoa. Syövän immunologisiin hoitomuotoihin kuuluvat muun muassa hoidot immuunijärjestelmää aktivoivilla välittäjäaineilla (sytokiineilla) ja vasta-aineilla sekä syöpäsoluihin kohdennetut onkolyyttiset virukset ja T-soluterapian eri muodot.

Väitöstutkimuksessaan FM Riikka Havunen yhdisti toisiaan tukevia immunologisia hoitomuotoja muokkaamalla onkolyyttiset virukset tuottamaan sytokiineja, jotka potentiaalisesti tehostavat T-soluterapiaa.

Onkolyyttiset virukset tuhoavat monistuessaan syöpäsoluja ja levittävät elimistöön syövän merkkiaineita, jotka aktivoivat immuunijärjestelmää hyökkäämään kasvainta vastaan.

– Tämä ei kuitenkaan yleensä riitä tuhoamaan kasvainta kokonaan, joten liitimme viruksen genomiin kaksi sytokiinigeeniä: interleukiini 2:n ja tuumorinekroositekijä-alfan, joita infektoituneet syöpäsolut alkavat tuottaa viruksen monistuessa, Havunen kertoo.

Nämä molemmat sytokiinit aktivoivat immuunijärjestelmän T-soluja, jotka ovat elimistössä päävastuussa epätavallisten solujen tuhoamisesta. Lisäksi sytokiinit houkuttelevat T-soluja kasvaimeen ja edistävät niiden jakaantumista.

Koska viruksen kantamat sytokiinit vaikuttavat pääasiassa T-soluihin, virushoito yhdistettiin T-soluterapiaan. T-soluterapiassa potilaasta eristetään syöpää tunnistavia T-soluja, joita voidaan monistaa ja muokata ennen kuin ne annetaan potilaalle takaisin. T-soluhoidot tehoavat hyvin verisyöpiin, mutta kiinteissä kasvaimissa ne toimivat heikosti.

– Eläinmallissa tehty tutkimus osoitti, että valitut virusten kuljettamat sytokiinit parantavat T-soluterapian tehoa kiinteissä kasvaimissa paremmin yhdessä kuin erikseen. Yhdessä T-soluterapia ja sytokiineja tuottavat virukset paransivat kaikki hoitoryhmän hamsterit. Lisäksi parantuneet eläimet saivat immunologisen suojan uusien saman tyyppisten kasvainten muodostumista vastaan, Havunen kertoo.

Virushoidon vaikutus ei jäänyt vain paikalliseksi: kun eläin kantoi kahta kasvainta, joista vain toista hoidettiin, myös hoitamattoman kasvaimen kasvu hidastui. Lisäksi sytokiineja tuottavien virusten avulla T-solusiirre kulkeutui tehokkaammin sekä hoidettuun että hoitamattomaan kasvaimeen verrattuna ’aseistamattomaan’ virukseen.

Sytokiineja tuottavien virusten avulla pystyttiin myös korvaamaan T-soluterapian vaatima perinteinen sytokiinihoito, joka aiheuttaa usein vakavia sivuoireita. Hoito sytokiineja tuottavilla viruksilla ei aiheuttanut haitallisia muutoksia kudoksissa.

– Tuloksemme rohkaisevat etenemään tutkimuksessa kliiniseen vaiheeseen; virushoitojen ja T-soluterapian turvallisuutta ja tehoa on tarkoitus tutkia ensimmäiseksi melanooman hoidossa, Havunen toteaa.

FM Riikka Havunen väittelee 9.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Enhancing Adoptive Cell Therapy of Solid Tumours with Armed Oncolytic Adenoviruses" (Syövän T-soluterapioiden tehostus aseistettujen onkolyyttisten adenovirusten avulla). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman instituutti, luentosali 1, Haartmaninkatu 3. Vastaväittäjänä on Associate Professor Marco Donia, Herlev Hospital, University of Copenhagen, ja kustoksena on professori Akseli Hemminki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/247810

Väittelijän yhteystiedot: riikka.havunen@helsinki.fi

Lue lisää aiheesta: Terveys