Altistavatko synnytystapa ja lapsen antibioottihoidot pitkäaikaissairauksille?

16.6.2016
Varhaislapsuuden toistuvat antibioottihoidot vähentävät suolen mikrobiston monimuotoisuutta, mikä vaikuttaa immuniteetin kehittymiseen. Suomalaistutkimus osoittaa, että synnytystapa on ensimmäinen lapsen suolen mikrobiston kehittymiseen vaikuttava tekijä.

Varhaislapsuudessa annetut, toistuvat antibioottihoidot vähentävät suolen mikrobiston monimuotoisuutta. Väheneminen koskee sekä yksittäisiä bakteerilajeja että mikrobikantoja, mikä taas vaikuttaa immuniteetin kehittymiseen. Helsingin yliopistossa professori Mikael Knipin johdolla tehty tutkimus osoittaa, että synnytystapa on ensimmäinen tekijä, joka vaikuttaa lapsen suolen mikrobiston kehittymiseen. Suolen mikrobisto muotoutuu voimakkaasti ensimmäisten elinkuukausien aikana ja saavuttaa pysyvämmän koostumuksensa kolmannen elinvuoden aikana.

Sektiolla syntyneiden lasten suoliston mikrobisto ei ole yhtä monimuotoista kuin alateitse syntyneillä lapsilla. Tässä tutkimuksessa sektiolla syntyneillä lapsilla sekä viidesosalla alateitse syntyneistä lapsista oli niukasti Bacteroides-lajeja vielä 5-18 kuukauden iässä. Näiden lasten suolimikrobiston monimuotoisuus jäi pitkäaikaisseurannassa muita lapsia niukemmaksi.  Lisäksi runsaasti antibioottihoitoja saaneilla lapsilla antibiooteille vastustuskykyiset bakteerikannat olivat yleistyneet.

– Aineistomme perusteella suolisto näyttää palautuvan yhdestä antibioottikuurista muutamassa viikossa, mutta useampi antibioottikuuri alkaa kasata häiriöitä ja pitkittää palautumista. Tilannetta voidaan verrata metsäpaloon siinä mielessä, että antibiootit hävittävät suurimman osan bakteereista. Jotkut lajit kuolevat kokonaan sukupuuttoon, kun taas toiset selviytyvät limakalvon poimuissa ja voivat lisääntyä sieltä uudestaan. Koko tiedeyhteisö pohtii tällä hetkellä tätä ilmiötä, jossa jokaisessa sukupolvessa näyttää katoavan antibioottien johdosta tärkeitä suolistobakteerilajeja, kertoo tutkimukseen osallistunut tohtorikoulutettava Tommi Vatanen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta ja Broad-instituutista Cambridgesta.

Suolen mikrobistolla on merkittävä vaikutus lapsen immuniteetin kehittymisessä. Terveen, monimuotoisen ja vakaan mikrobiston on todettu tukevan terveyttä: edistävän ravintoaineiden imeytymistä, ohjaavan aineenvaihduntaa sekä suojaavan infektioilta.

Helsingin yliopiston DIABIMMUNE-tutkimuksessa seurattiin 39 suomalaislasta syntymästä kolmen vuoden ikään asti. Puolella lapsista oli seurannan aikana runsaasti antibioottihoitoja, jopa 15 hoitojaksoa, ja toisella puolella lapsista antibioottihoitoja ei ollut lainkaan. Lapsilta kerättiin 2-36 kuukauden iässä kuukausittain ulostenäytteitä, joista tehtiin mikrobianalyysit yhteistyössä Broad-instituutin professorin Ramnik Xavierin tutkimusryhmän kanssa; artikkelin ensimmäinen kirjoittaja on Xavierin ryhmään kuuluva postdoc-tutkija Moran Yassour.

Professori Mikael Knip toteaa, että varhaislapsuuden mikrobistoon vaikuttavat hoitotoimet, muun muassa antibioottikuurit, voivat altistaa myöhemmin puhkeaville pitkäaikaissairauksille, kuten astmalle, tulehduksellisille suolistosairauksille, diabetekselle ja lihavuudelle.

– Antibioottihoidot tulee jatkossa entistä tarkemmin kohdistaa vain hoitoa edellyttäviin infektioihin, Knip painottaa.

Tutkimukseen osallistui Helsingin yliopiston ja Broad-instituutin tutkijoiden lisäksi tutkijoita HUS:sta ja Aalto-yliopistosta. Tutkimusta ovat ensisijaisesti rahoittaneet EU (7. puiteohjelma), Suomen Akatemia ja Juvenile Diabetes Research Foundation. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Science Translational Medicine -julkaisusarjassa.

Lisätietoja:
Professori Mikael Knip
S-posti: mikael.knip@helsinki.fi

Viite: Moran Yassour, Tommi Vatanen, Heli Siljander, Anu-Maaria Hämäläinen, Taina Härkönen, Samppa J Ryhänen, Eric A. Franzosa, Hera Vlamakis, Curtis Huttenhower, Dirk Gevers, Eric S. Lander, Mikael Knip on behalf of the DIABIMMUNE Study Group and Ramnik J Xavier.. Natural history of the infant gut microbiome and impact of antibiotic treatments on bacterial strain diversity and stability. Science Translational Medicine 2016; Vol 8, Issue 343, 15 June, 2016 (online). http://stm.sciencemag.org/content/8/343/343ra81

Lue lisää aiheesta: Terveys