Reilu prosentti suomalaisista aikuisista on psykopaatteja. Heitä löytyy sekä vankilan selleistä että johtotehtävistä. Psykopaatin tunnistaa impulsiivisesta ja narsistisesta käytöksestä, manipulointihalukkuudesta ja tunnekylmyydestä.
— Tunnekylmyys nähdään ydinpiirteenä. Jo pienillä lapsilla se voi näkyä katumuksen ja syyllisyyden puutteena ja empatiakyvyttömyytenä, psykologi Heidi Backman toteaa.
Artikkeliväitöskirjassaan Backman tutki psykopatiapiirteitä ja niiden yhteyttä rikollisuuteen sekä suomalaista että yhdysvaltalaista kyselyaineistoa analysoimalla. Suomalaisena aineistona oli 15–16-vuotiaiden nuorisorikollisuuskysely vuodelta 2012 ja yhdysvaltalaisena nuorisorikollisten Pathways to Desistance -pitkittäistutkimus vuosilta 2000–2010.
Uni ja geenit vaikuttavat
Kodin lämpö, seurustelusuhteiden laatu ja riittävä uni nousivat esille psykopatian mahdollisina torjuntakeinoina. Äidin lämminhenkisyys vähensi nuoren psykopatiapiirteitä ja rikoskäyttäytymistä. Isän lämpö suojasi psykopatiapiirteiltä, mutta ei rikollisuudelta. Vanhempien vihamielisyys taas lisäsi psykopatiapiirteitä ja alttiutta rikollisuuteen.
Jos nuori koki seurustelusuhteensa myönteiseksi, hänellä oli vähemmän psykopatiapiirteitä kuin nuorella, joka koki suhteensa kielteiseksi. Uniongelmat olivat yhteydessä sekä väkivalta- että omaisuusrikoksiin. Geenitkin vaikuttivat asiaan.
— Kun ympäristötekijöitä saadaan selville enemmän, voidaan kehittää interventioita ja hoitoa lapsille, nuorille ja perheille.
Vanhempien kannattaa olla itselleen armollisia. Kukaan isä tai äiti ei kykene suhtautumaan nuoreensa koko ajan ystävällisesti ja ymmärtäväisesti. Jatkuva vihaisuus, aggressiivisuus, loukkaaminen ja uhkailu ovat kuitenkin riskitekijöitä.
— Jokainen suuttuu joskus, mutta vanhemman pitäisi pystyä havaitsemaan lapsen ja nuoren näkökulma ja kiinnostua siitä. Positiivisen huomion antamisen voisi ottaa tavaksi, vaikka se voi aluksi tuntua teennäiseltä, Backman suosittaa.
Heidi Backmanin väitöskirja Adolescent psychopathic traits: Sleep, social relationships and parental behaviors as risk and protective factors tarkastettiin 17.9. Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2021.