Luultavasti olet käyttänyt tekoälyä joko arjessasi tai työssäsi. Mutta ymmärrätkö oikeasti, miten se toimii? Ei kannata nolostua, jos vastaus on kieltävä.
– Oikeastaan kukaan ei täysin läpikotaisin ymmärrä, miten monimutkaiset itseoppivat tekoälymallit toimivat, sanoo Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen ja ilmakehätieteiden professori
– Ohjelmistot ovat niin laajoja ja monimutkaisia, että edes niiden kehittäjät eivät tiedä niistä kaikkea.
Puolamäki pyrkii kuitenkin ottamaan selvää, mitä mallien sisällä tapahtuu. Syy on lopulta käytännöllinen.
– Ajatellaan vaikka tutkimusta, jossa tekoäly analysoi dataa tutkijan puolesta. Jos tutkija ei ymmärrä, mitä tapahtuu, hänen on vaikea valvoa tekoälyn päätelmien luotettavuutta.
Meidän täytyy siis ymmärtää tekoälyä paremmin, jotta voimme hyödyntää sitä.
Hiukkasfysiikasta koneoppimiseen
Ihmisen ja koneen välinen yhteistyö on kiinnostanut Puolamäkeä jo pitkään. Hiukkasfysiikasta Helsingin yliopistolla väitellyt Puolamäki siirtyi väitöksensä jälkeen Teknilliseen korkeakouluun, joka on osa nykyistä Aalto-yliopistoa. Siellä hän alkoi tutkia datalouhintaa, koneoppimista sekä ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta.
– Nähdäkseni tarvitsemme parempia tapoja visualisoida algoritmien tuottamaa dataa, jotain, joka olisi ihmiselle samalla tavalla helposti hahmotettavaa kuin vaikka informaation esittäminen koordinaatistossa olevina pisteinä, Puolamäki pohtii.
Tekoäly aerosolitutkimuksen apuna
Helsingin yliopistolla Puolamäki tekee paljon yhteistyötä ilmakehätieteilijöiden kanssa. Hän kehittää tekoälyyn perustuvia työkaluja, joilla voitaisiin ymmärtää paremmin ilman pienhiukkasten eli aerosolien muodostumista molekyylitasolla.
Syntyviä sidoksia voidaan laskea kvanttikemialla, mutta se on hidasta. Laskentaa voidaan nopeuttaa koneoppimisella. Puolamäki on kehittänyt lähestymistapoja, joissa tekoäly päättelee aerosolimolekyylien muodostumista vertailemalla niitä samankaltaisten, jo aiemmin tunnettujen molekyylien rakenteisiin. Puolamäki on myös kehittänyt tapoja ymmärtää näiden koneoppimismallien toimintaa ja arvioida niiden epävarmuuksia.
Viekö tekoäly koodarien työt?
Näyttää selvältä, että tekoälyn uusi aikakausi on täällä. Sen on peloteltu vievän töitä muun muassa koodareilta. Puolamäki ei näe uhkaa kovin suurena.
– Yksinkertaisimman tason koodaustyötä on jo pitkään ulkoistettu Suomen ulkopuolelle. Ja vaikka tekoäly tekisi tulevaisuudessa koodin, tarvitsemme edelleen ihmisiä, jotka osaavat valvoa ja ohjata tekoälyä.
Tosin tulevaisuus voi osoittautua arvaamattomaksi. Puolamäki ottaa esimerkiksi sosiaalista mediaa ohjaavat algoritmit, jotka ovat johtaneet mielipiteiden kuplautumiseen ja yhteiskunnallisen vastakkainasettelun kasvuun.
– Vielä 20 vuotta sitten oletin idealistisesti, että verkon keskustelualustat olisivat johtaneet yhteiskunnallisen keskustelun demokratisoitumiseen ja laadun paranemiseen. Mutta eihän siinä sitten ihan niin käynyt.