Raportti: datakeskusten megawatit eivät kerro koko totuutta

Lappeenrantaan rakennetaan 310 megawatin datakeskus, kertoi . , jonka hukkalämpö kattaa yli 40 prosenttia Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämmön tarpeesta. , jonka tehotarve on yli 500 megawattia.

Uutisia seuraamalla tulee helposti vaikutelma, että Suomen koko sähköntuotanto tarvitaan pian uusien datakeskusten pyörittämiseen.

Luvut kuitenkin hämäävät, toteaa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori .

– Arviot tehontarpeesta tulevat aina rakennuttajilta tai heidän edustajiltaan, eivätkä ne luultavasti ole toteutumassa ainakaan ihan heti.

– Palvelinsalin käyttäjän näkökulmasta ei koskaan kannata rakentaa enempää kuin tarvitsee. Lupia kyllä haetaan isoille keskuksille, mutta tyypillisesti keskukset aloittavat toimintansa paljon mainostettua pienempinä.

Siirtoverkko ja verotus unohtuvat

Liioitellut luvut datakeskusten koosta eivät ole ainoa ongelma julkisessa datakeskuskeskustelussa. Asiasta on muutenkin liikkeellä paljon väärinkäsityksiä, joita Kangasharju oikoo yhdessä vierailevan tutkijan kanssa kirjoittamassaan raportissa Datakeskusten faktat ja fiktiot

Tällainen on esimerkiksi keskittyminen sähköntuonnin riittävyyteen datakeskuksille.

– Paljon isompi kysymys on siirtoverkon kapasiteetti, joka loppuu selvästi nopeammin. Siirtoverkon parantaminen ei ole halpaa, joten on perusteltua kysyä, kenelle sen kustannukset kuuluvat.

Talouspuolella raportti kiinnittää huomiota myös arvonlisäverovähennyksiin, jotka antavat datakeskuksille kuin puolivahingossa ison veroedun.

– Datakeskukset voivat tehdä isot arvonlisäverovähennykset ostoksistaan, mutta koska ne eivät myy Suomessa verotettavia palveluita, muuttuu kirjanpidolliseksi tarkoitettu vähennysoikeus suoraksi tueksi, Pervilä huomauttaa.

, että vähennysoikeus ylittää keskusten maksamien muiden verojen yhteistuoton.

Lue lisää datakeskuksiin liittyvistä väärinkäsityksistä raportista .