Antaako kesä vauhtia uuteen lukuvuoteen? Mitä koululainen oppii niiden lähes kahden vuoden aikana, jotka hän viettää lomilla?

”Tutkimus hätkähdytti minua. Sosioekonomiset erot näkyvät niin harrastuksissa, kesätekemisessä kuin kesätyökokemuksissa”, ministeri Mika Poutala luonnehti lasten vapaa-aikatutkimuksen tuloksia.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 6/2026. 

Jo alaluokilla työtahti oli kova, Savonlinnan kaupunginjohtaja Ding Ma muistelee kouluvuosiaan Kiinassa. Myös kahden kuukauden kesäloman ajan piti tehdä läksyjä neljä tuntia päivässä, jos halusi pärjätä, hän kertoi Suomen Kuvalehden huhtikuussa.

Kun tällaista kuria ei ole, osa lukuvuoden aikana opitusta ehtii kesällä unohtua. Yhdysvalloissa ilmiöstä puhutaan paljon, ja sille on nimikin, summer slide. 

Vanhempien koulutus, rahatilanne ja perheen kulttuuritausta heijastuvat Yhdysvalloissa vahvasti lasten kesiin. Vanhempien vapaat ovat hyvin lyhyet, mikä vielä kasvattaa eriarvoisuutta. Kesäleiri tasaisi tilannetta, mutta edullisista leireistä on pula.

Niinpä koululaisten osaamiserot ovat syksyn tullen isommat kuin vielä keväällä.

— Toisilla tankki on lomalla täyttynyt ja toisilla vähän tyhjentynyt, nuorisotutkija kuvaa.

Entä Suomessa? Meillä yhteiskunta on tasa-arvoisempi, ja aikuisillakin on lupa lomaan.

— Hereillä kannattaa silti olla, varsinkin Helsingin seudulla, missä asuu paljon ei-kantasuomalaisia.

Erot ovat kasvussa 

Suomalaiset toivovat lomiltaan vapautta ja väljää aikaa. Silti hyvä, virkistävä kesä kerryttää tyypillisesti myös sosiaalista ja kulttuurista pääomaa, nuorisotutkijat Sinikka Aapola-Kari ja Päivi Armila (pdf).

Lomien ilo ja hyödyt kasautuvat kuitenkin herkästi niille, joiden perheillä on jo valmiiksi paljon, tutkijat arvioivat. Osalle lapsia loma tarkoittaa tylsiä päiviä ja synkkääkin yksinäisyyttä.

Kun teini aloittaa lukiota tai amista, huonossa tapauksessa hänellä on  pitkistä koulukesistä — yhteensä lähes kahdesta vuodesta — saamisinaan lähinnä paitsi jäämisen kokemus. Kaverit hajaantuivat luontoretkille, leireille tai ulkomaille, mutta omilla vanhemmilla ei ollut varaa edes lomaviikkoihin, saati reissaamiseen. Mökkejä on Suomessa paljon muttei joka suvulla.

Koululaisille tehtyjen myös liikuntaa harrastetaan rikkaissa ja köyhissä perheissä yhä epätasaisemmin. Erot toimeentuloluokkien välillä ovat kasvaneet vajaassa kymmenessä vuodessa.

— On selvää, etteivät nuoret lähde kesätöihin tai -harrastuksiin samalta viivalta, Wrede-Jäntti sanoo.

Vaellusriparille tai uimakouluun pääseminen vaatii perheeltä myös oikeiden askelkuvioiden hallintaa: on oltava sinut netti-ilmoittautumisten kanssa ja koneella heti, kun paikat tulevat jakoon. Jo sitä ennen pitäisi saada vihiä tarjonnasta.

(Juttu jatkuu kuvan alla.)

Naapuruston mallin mukaan

Rahasta ja kulttuurisesta osaamisesta rakentuvan epätasa-arvon lisäksi Wrede-Jäntti puhuu siitä, millaisia vaihtoehtoja lapsi oppii ympärillään näkemään. Mikä on minua varten ja mitä kannattaisi kokeilla?

Tietyn tulotason saavuttamisen jälkeen raha ei enää ratkaise, talouden ja eriarvoisuuden tutkijat ovat todenneet. Silloin valintoja tehdään ympärille katsellen ja vertaillen.

— Lähipiirin normit ja odotukset ratkaisevat paljon, ja tämä pätee myös kesään.

Kasvatussosiologi, professori Sonja Kosusen mukaan lomailu eriytyy alueittain, ja kesänviettotavat muokkautuvat naapuruston mallin mukaiseksi myös silloin, kun perheen taloustilanteen perusteella voisi odottaa muuta. Kesänvieton normit noudattelevat segregaation linjoja, esimerkiksi postinumeroalueiden rajoja.

Kesäharrastuksissa treenataan usein aivan muita taitoja kuin koulussa. Harrastusten anti kantaa silti kauas, Matilda Wrede-Jäntti arvioi, opintoihin ja työurallekin asti. 

— Tutkimusaineistossamme näkyy, miten harrastaminen avartaa maailmaa, varsinkin porukassa tehtävät asiat. Harrastava nuori oppii tuntemaan niin muita ihmisiä kuin kaupunkia. Itsevarmuus kasvaa ja uusia näköaloja aukeaa.

Kesätyöstä rahaa ja osallisuuden kokemuksia

Suomessa ei ole tehty tutkimuksia, jotka todistaisivat kouluosaamisen erojen kasvavan kesällä. Kesätöihin pääsemisen epätasa-arvosta sen sijaan on näyttöä. Jo vieraskielinen nimi vaikeuttaa työnhakua: kutsuja työhaastatteluihin ei juuri tule.

Samansuuntaisesti vaikuttaa vanhempien heikko työmarkkina-asema. Se kertautuu seuraavassa polvessa. Suhteet vaikuttavat töiden saamiseen, Wrede-Jäntti toteaa.

Vuonna 2024 tehdyn (pdf) kolmannes kesätöitä hakeneista 15–29-vuotiaista ei niitä löytänyt: 28 prosenttia suomen- ja ruotsinkielisistä ja 62 prosenttia muunkielisistä.

Kyse ei ole vain siitä, että teiniltä jää kesätienestit saamatta. Tutkimukset kertovat, että kesätyö lisää myös nuorten tulevaisuususkoa, itseluottamusta ja osallisuuden kokemusta. Se näkyy myös yliopisto-opiskelijoissa, joissa korkeasti koulututtujen lapset ovat yliedustettuina.

— Perhetaustasta johtuvat erot eivät tasaannu kouluaikana.

Wrede-Jäntti korostaa, ettei akateemista ja ammatillista koulutusta voi panna arvojärjestykseen. Toinen ei ole toista parempi. 

— Kun iltapäivälehdet keväällä julkaisevat uusien ylioppilaiden nimilistoja, missä ovat vasta valmistuneiden kokkien, putkimiesten ja kosmetologien listat?

Koulutusvalinnan pitäisi kuitenkin olla pohjia myöten nuoren oma.

Laiskottelijan piilo-opetussuunnitelma

Vaikka kesälomista puhutaan Suomessa voittopuolisesti vapauden sanoin, hyvin toimeen tulevissa piireissä laiskottelujuttujen takaa löytyy usein kasvatuksellinen pohjavire. Perheen tai suvun yhteiset kesäretket, projektit ja laiskana vietetyt lomapäivätkin ovat porras ylöspäin, seuraavaan kouluvuoteen.

Jos näitä mahdollisuuksia ei ole, lukukauden alkaminen voi olla helpotus.

— Syksyllä ollaan taas enemmän samassa tilanteessa kavereiden kanssa. Vaikka koulunkäynti ärsyttäisi, ainakin sitä voi inhota välitunnilla yhdessä, Wrede-Jäntti sanoo.

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.) esitti viime vuoden lopulla nuorisotutkijoiden seminaarissa valtiovallan tervehdyksen ja huolensa kesänvieton voimakkaasta eriytymisestä: siitä että syrjäytymisriski voi pitkän vapaan aikana kasvaa.

Hän palasi asiaan ministeriön sivustolla: ”Sosioekonomiset erot näkyvät niin harrastuksissa, kesätekemisessä kuin kesätyökokemuksissa”, Poutala kirjoittaa. ”Tutkimus hätkähdytti minua.”

Kesien tasa-arvoon ei ehkä koskaan päästä, mutta ilmaiset tai edulliset harrastusmahdollisuudet tasaavat silti koululaisten mahdollisuuksia.

— Nuorisotalo on viisasta pitää auki ensi kesänäkin, Wrede-Jäntti toteaa. 

Lue lisää aiheesta: 2024, toimittaneet Antti Kivijärvi & Konsta Happonen (Nuorisotutkimusseura, 2025). 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.