Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan ylikansalliset eliitit jakavat yhä sitoumuksen yhteenkietoutuneeseen maailmantalouteen, jota määrittää tuotantotekijöiden vapaa liikkuvuus. Liberaalin kansainvälisen järjestyksen romahtaminen on edelleen epätodennäköistä huolimatta viimeaikaisista geopoliittisista jännitteistä ja kansallismielisten johtajien näyttävästä esiinmarssista, tutkimuksessa todetaan.

VTM Markus Ojalan väitöstutkimus kohdistuu erityisesti Maailman talousfoorumiin ja Financial Times -lehteen keskeisinä eliittiviestinnän tiloina: Ojala tutki 11 vuoden ajanjaksolta Financial Timesiä.  Tutkimus tarkastelee, miten ne edistävät politiikan, talouden ja hallinnon eliittien keskinäistä verkottumista ja keskustelua. Näillä viestintäfoorumeilla eliitit muotoilevat tutkijan mukaan yhteisiä käsityksiä talouspolitiikan suurista linjoista ja kurovat umpeen erimielisyyksiä esimerkiksi markkinahäiriöihin puuttumisesta.

Tutkimus osoittaa, että talouden globalisaatio ja rahoitusmarkkinavetoisen talousjärjestyksen edistäminen ovat läheisesti kytköksissä talouden ja politiikan eliittien väliseen vuorovaikutukseen ja viestintään. Toisen maailmansodan jälkeen erityisesti länsimaiset, ylikansallisesti toimivat yhtiöt, pankit ja sijoittajat ovat vetäneet talouden ja politiikan eliittien kansainvälisen vuorovaikutuksen muotoja. Tavoitteena on ollut luoda suotuisa poliittinen maaperä kaupan, markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttamiselle.

- Globalisaation edetessä myös ei-länsimaiset eliitit on pyritty saamaan mukaan kansainvälisiin eliittiverkostoihin, Ojala sanoo.

Talous- ja politiikkafoorumit
edistävät kaupan vapauttamista

Väitöstyön mukaan kansainväliset talous- ja politiikkafoorumit ja talouteen keskittyvät joukkoviestimet edistävät kaupan, markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttamista. Lisäksi ne tukevat voimakkaasti pyrkimyksiä ohjata maailmantaloutta ja reagoida yhteisesti markkinahäiriöihin.

- Näin ne toimivat niin sanotun liberaalin kansainvälisen järjestyksen keskeisinä tukipilareina.

Liberaali kansainvälinen järjestys on perustunut Yhdysvaltojen johtoasemaan ja yhteisesti jaettuihin käsityksiin siitä, että markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttaminen hyödyttää kaikkia.

- Nämä lähtökohdat kyseenalaistetaan 2010-luvulla yhä voimakkaammin, Ojala toteaa.

Viime vuosikymmeninä on perustettu lukuisia ajankohtaisiin talouden ja politiikan kysymyksiin keskittyviä kansainvälisiä foorumeita ja joukkoviestimiä. Ne tuovat päätöksentekijöitä politiikan, liike-elämän ja hallinnon aloilta yhteiseen keskusteluun ja yhdistävät maailmanlaajuisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä. Tämä väitöstutkimus määrittelee nämä instituutiot ylikansallisen eliittiviestinnän tiloiksi ja arvioi niiden merkitystä maailmantalouden hallinnassa.

 

VTM Markus Ojala väittelee 28.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Making of a Global Elite - Global Economy and the Davos Man in the Financial Times 2001–2011". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Aeron Davis, Goldsmiths, University of London, ja kustoksena toimii professori Anu Kantola.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirjaa myy Unigrafia Bookstore http://shop.unigrafia.fi/ Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Lisätiedot:
Markus Ojala
Puh. 050 302 8782
markus.ojala@helsinki.fi