Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2026.
Sijoituksiin viitattiin aiemmin sanaparilla osakkeet ja obligaatiot. Mitä obligaatiot ovat, apulaisjohtaja Mika Arola Valtiokonttorista?
— Esimerkiksi Suomen valtion obligaatiot ovat joukkovelkakirjalainoja, joilla valtio lainaa sijoittajilta rahaa kiinteällä korolla vähintään vuodeksi. Niitä ostavat isot sijoittajat, kuten eläkerahastot.
Miksi ne eivät ole enää suosittuja sijoituskohteita tavallisille kansalaisille?
— Valtio ei ole laskenut liikkeelle kotitalouksille suunnattuja tuotto-obligaatioita vuoden 2011 jälkeen. Syynä niiden lopettamiseen oli vähäinen kysyntä.
— Kotitalouksille oli tullut muitakin vastaavia sijoituskohteita kuten korkorahastot. Valinnanvara ja kilpailu lisääntyivät, ja laskuun lähteneet korotkin vaikuttivat suosioon.
Mitä hyötyä obligaatioista on ollut Suomen valtiolle?
— Toisen maailmansodan aikana kotitaloudet olivat valtiolle tärkeä rahoituslähde. Ulkomailta ei saanut lainaa kuin Ruotsista ja Yhdysvalloista. Valtio markkinoi obligaatioita voimakkaasti ja vetosi isänmaallisuuteen. Ihmiset kokivat tukevansa puolustusta ostaessaan obligaatioita.
— Myös sodan jälkeisinä vuosina valtio oli erittäin aktiivinen vähittäisvarainhankinnassa. Kotitalouksille obligaatioiden tuotto oli verotonta. Rahoitusmarkkinoiden säätely jatkui 1980-luvulle saakka, ja kansalaisten säästöjä ohjattiin sen kautta valtion obligaatioihin.
Voisiko obligaatioita käyttää nykypäivänä vastaavalla tavalla valtiontalouden pelastamiseen? Pitäisikö järjestää vaikka Nato- tai soteobligaatioiden kampanja?
— Valtio ei ole sitten 1960-luvun laskenut liikkeelle johonkin tiettyyn kohteeseen korvamerkittyä obligaatiota, vaan rahat ohjautuvat valtion yhteiseen kirstuun. Eduskunta päättää, mihin rahat käytetään.
Onko sillä velkatason kannalta väliä, otetaanko laina ulkomailta vai kotimaisilta suursijoittajilta?
— Ei ole. Sitä paitsi obligaatiot ovat jälkimarkkinakelpoisia, eli alkuperäiset ostajat voivat myydä ne eteenpäin.
Sanotaan, että suomalaisilla on pankkitileillä paljon rahaa. Jos valtio haluaisi taas kääntyä kansalaisten puoleen rahanhankinnassa, kuka siitä päättäisi?
— Valtiovarainministeriö voisi päättää siitä. Se ei olisi mahdotonta: euroalueella on maita, esimerkiksi Italia ja Belgia, jotka yhä laskevat liikkeelle kotitalouksille suunnattuja obligaatioita.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.