Yritysvastuu nakertaa suuryritysten valtaa

Itsevaltaisesti hallittujen firmojen vallan kasvu huolestuttaa demokratian ystäviä. Onko valta maailmassa lipunut peruuttamattomasti lompakon paksuudella mitattavaksi? Ei välttämättä, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo.

– Suuryritykset ovat huomaamattaan saattaneet antaa demokratian pirulle pikkusormen yritysvastuupuheillaan. Talousnobelisti Milton Friedman, suuren maailman björnwahlroos, varoitti jo vuonna 1970 yrityksiä yritysvastuun ansasta ja piti sitä kumouksellisena doktriinina, Teivo Teivainen selittää.

Vastuu vahvistaa valvontaa

Friedmanin mukaan yhteiskunnallisen vastuun omaksunut yritysjohtaja ottaa hoitaakseen julkisen toimijan, viranomaisen, roolin. Ja miten viranomaisia tulee vapaassa yhteiskunnassa kohdella? Heitä tulee valvoa, julkisesti ja demokraattisesti.

– Kaikki suuryritykset myöntävät nykyään omaavansa yhteiskuntavastuuta. Friedmanin logiikalla niiden toimintaa ja epädemokraattista hallintomallia voidaan siis vaatia arvioitavaksi samoilla poliittis-moraalisilla mittareilla kuin muitakin julkishallinnollisia instituutioita.

Suuryrityksille voidaan siis vaatia demokraattista valvontaa.

– Yrityksillä on kovasti pelaamista siinä, miten esiintyä vastuullisina ilman että vastuun myöntämisen myötä ne voitaisiin myös saattaa vastuuseen toiminnastaan. Suuryritykset haluaisivat totta kai hoitaa toimintansa sääntelyn itse ja vapaaehtoisesti oman moraalikoodistonsa kautta, mutta laillisesti sitovien säädösten tulosta on jo merkkejä maailmalla, Teivainen kertoo.

Valtiot demokratisoituvat, mikseivät siis yrityksetkin?

Yritysvallan demokratisoituminen ei ole Teivaisesta mahdoton visio. Epädemokraattisesti hallinnoidut julkiset instituutiot voivat joskus demokratisoitua suhteellisen nopeastikin, kuten kävi monelle Itä-Euroopan valtiolle.

– Merkittävä askel itäblokin valtioiden siirtymisessä demokratiaan syntyi tyrannien kansainvälisen paineen edessä antamien taktisten pikkumyönnytysten, kuten ihmisoikeustarkkailijoiden maahantulon tai mielenosoitusoikeuksien sallimisesta. Berliinin muuri murtui.

– Yritysvastuulla demokratian kanssa flirttailu saattaisi antaa mahdollisuuden tehdä suuryrityksille saman tempun kuin DDR:lle.

Vallankäyttö puhuttaa myös Tiedekulman paneelikeskustelussa "Globaalin hallinnan tulevaisuus – kuka tai mikä käyttää valtaa?" keskiviikkona 18.9. Aiheesta keskustelevat Teivaisen lisäksi professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta, tutkija Marikki Stocchetti Ulkopoliittisesta instituutista sekä presidentti Tarja Halonen. Puheenjohtaja toimii professori Jukka Kekkonen. Tilaisuus on osa Tiedekulman syksyn Tulevaisuuden maailmanjärjestys -tiedeteemaa.