Yrityshistoriassa tuote on toissijainen

Tänä syksynä päättyi yksi aikakausi Nokian historiassa. Se oli tässä ajassa mullistavaa, mutta globaalin yrityshistorian tutkimuksen mittakaavassa vain yksi keinahdus.

– Historia auttaa ymmärtämään nykyisyyttä. Yrityshistoriassa mikään ei ole stabiilia vaan jatkuvaa aaltoliikettä, sanoo Niklas Jensen-Eriksen.

Jensen-Eriksen pääsee seuraamaan yritysten mullistuksia ja historian vellontaa aitiopaikalta. Hän aloitti elokuussa työt yrityshistorian professorina Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

– Kapitalismin dynamiikka ja dramatiikka on kiehtovaa, Jensen-Eriksen toteaa.

Nokiakin on muuttanut muotoaan useita kertoja. Nyt yksi kehityskaari saavutti päätepisteensä, mutta yrityksen historiassa niitä on ollut monia.

Vahva pohja

Yrityshistorian oppituoli on Helsingin yliopistossa uusi. Se perustettiin elinkeinoelämän ja valtion tekemien lahjoitusten turvin.

– Yrityshistorian professuurin perustaminen on tärkeä askel eteenpäin, sillä se antaa mahdollisuuden vakiinnuttaa ja kehittää edelleen Helsingin yliopiston jo muutenkin korkeatasoista yrityshistorian tutkimusta, Jensen-Eriksen sanoo.

– Humanistisessa tiedekunnassa on tehty runsaasti erityisesti elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan välisiä suhteita valottavaa tutkimusta, ja tälle pohjalle on hyvä rakentaa pidemmän tähtäimen toimintaa.

Tutkittavaa yrityshistorian alalla riittää. Niklas Jensen-Eriksen kokee, että aukkoja on monien keskeisten kysymysten kohdalla. Häntä kiinnostaa esimerkiksi Suomen idänkauppa kylmän sodan aikana.

Ajanjaksoa on tutkittu paljon valtioiden suhteiden kannalta, mutta mikä oli sen vaikutus yritystoiminnalle – siitä tiedetään vähemmän.

Tuote on toissijainen

Tutkimusalassa kiehtoo ajankohtaisuuden, talouden ja politiikan kietoutuminen yhteen.

Yhteiskunnalliset murrokset vaikuttavat yritystoimintaan ja talouden myllerrykset yhteiskuntaan. Suomen itsenäistyminen, 1930-luvun lama, sota-aika, 1990-luvun lama, nousu lamasta Nokian ja teollisuuden viennin kasvun myötä – ja nyt globaalin talouden heittämät haasteet. Usein aikalaiset tiedostavat, että murros on käynnissä, mutta sen vaikutuksia on vaikea ennustaa.

– Minua kiinnostaa yritystoiminnan dynamiikan yhteiskunnallinen vaikutus. Kriisiajat ja muutoksiin johtaneet syyt ovat kiinnostavia – se ei ole niinkään olennaista onko yrityksen tuote matkapuhelin, sanomalehti vai puutavara.

Helsingin yliopiston historian tutkijoiden verkosto Capitalism, State & Society tuo alan tutkimusta ja asiantuntijoita yhteen.

Jensen-Eriksen on mukana esimerkiksi viime vuonna käynnistyneessä Helsingin Sanomien historiaa ja yhteiskunnallista merkitystä tutkivassa projektissa. Hän perehtyy hankkeessa lehden liikehistoriaan.

Median murroksesta puhutaan paljon, mutta tässäkin historia antaa perspektiiviä. Pohdintoja median muutoksesta näkyy HS:n dokumenteissa jo 1900-luvun alusta. Ja 70-luvulla mietittiin tosissaan esimerkiksi sähköisten lukulaitteiden tuloa.

Vapaa-ajalla antiikin historiaa

Tehtäväänsä yrityshistorian professorina Niklas Jensen-Eriksen kokee ajautuneensa vähitellen. Historia on ollut kutsumusjuttu, ja espoolaisessa yrittäjäperheessä kasvaneelle talouteen liittyvät asiatkaan eivät tunnu vierailta.

Entä mitä yrityshistorian professori tekee vapaa-ajallaan?

– Oikeastaan harrastukseni eli kiinnostus historiaan muuttui minulla työksi. Joten nykyisin vapaa-ajallani luen mielelläni muiden aikakausien, kuten antiikin, historiasta, Jensen-Eriksen naurahtaa.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta