Putin ja Venäjä ovat kuin vanha aviopari, joka yrittää vaaleilla piristää suhdettaan, sanoo Aleksanteri-instituutin tutkija. Näissä presidentinvaaleissa Putinille olennaista on äänestysprosentti.

Venäläiset äänestävät seuraavasta presidentistään maaliskuun 18. päivä. Ensimmäisellä kierroksella on mukana kahdeksan ehdokasta, mutta kukaan tuskin jännittää vaalien lopullista voittajaa. Toista kierrosta ei ehkä tarvita lainkaan. Pahoinpitelyt ja painostus pitävät huolen niin kannattajista kuin vastustajistakin.

– Näiden vaalien tarkoitus on lähinnä demonstroida Vladimir Putinin valtaa. Hän oikeuttaa tuloksella asemansa ja lähettää vastustajille viestin, että vastarinta on hyödytöntä, summaa Aleksanteri-instituutissa tutkijatohtorina vastikään aloittanut Margarita Zavadskaya. Hän on tutkinut Venäjän politiikkaa ja perehtynyt myös vaaleihin liittyviin väärinkäytöksiin.

Zavadskaya pitää tulevia vaaleja ilmiselvän tuloksen vuoksi tylsinä, mutta uskoo, että tiedossa on silti ainakin väkivaltaa, painostusta ja mediakontrollia.

 

Tärkeintä on äänestysprosentti

Zavadskayan mukaan Putin ei tavoittele tulevissa vaaleissa niinkään ennätysmäistä äänisaalista, vaan ennemminkin korkeaa äänestysprosenttia. Se todentaisi, miten yleistä hänen tukemisensa on.

Moni venäläinen kannattaa Putinia aidosti, joten presidentinvaaleissa vaalivilppejä tapahtuu vähemmän kuin esimerkiksi duumaa valittaessa.

– Osin se johtuu kannatuksesta, osin siitä, että vaalien pitää näyttää rehellisiltä, Zavadskaya sanoo.

Jos vaikuttaa siltä, että kansan tahto toteutuu ja oikea henkilö tuli valituksi, Putinin valta-asemaa on vaikeampi kyseenalaistaa.

Silti tulos tuskin on täysin vilpitön.

Vaikka valtaapitävien asema näyttää vakaalta, Zavadskaya uskoo, että he pelkäävät. Edellisten vaalien jälkeen ihmiset järjestivät protesteja, jotka kohdistuivat vaalien epärehellisyyteen. Ne keräsivät kymmeniä tuhansia osallistujia, joten hallitsijat tuskin toivovat samanlaisia mielenosoituksia uudelleen.

 

Vilppiä jo ennen vaaleja

Vaalitulosten peukaloinnilla on pitkä historia Venäjällä. Nykyiset vallanpitäjät ovat oppineet edeltäjiltään. Reilut kymmenen vuotta sitten vaalitulokseen vaikuttivat korruptio ja äänten ostaminen, mutta nyt valtaapitävät käyttävät keinonaan pelottelua.

– Porkkanasta on siirrytty keppiin, Zavadskaya tiivistää.

Hänen mukaansa äänestystuloksen muokkaaminen tapahtuu pitkälti jo ennen vaaleja, erityisesti työpaikoilla.

– Venäläisistä suuri osa työskentelee valtiolla tai valtion omistamassa yhtiössä. Niissä ilmapiiri on sellainen, että menetät työsi, jos äänestät väärin tai jätät äänestämättä. Painostus ei ole niinkään suoraa, vaan yleinen tunnelma kertoo, miten pitää toimia.

Pelotteluun liittyy myös väkivaltaa. Lainvalvojat organisoivat hajautettuja, satunnaisia pahoinpitelyiskuja, jotka kohdistuvat Putinin vastustajiin. Viranomaiset profiloivat oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tukijoita ja saattavat pahoinpidellä näitä jo ennen mielenosoituksia.

– Viesti on se, että protesteja ei kannata järjestää, Zavadskaya sanoo.

Hänen mukaansa aiemmin opposition johtoasemissa työskenteleminen oli suhteellisen turvallista, enää se ei sitä ole. Pidätykset ja vahtiminen kohdistuvat nyt muihinkin kuin Navalnyiin.

–Navalnyista Putin ei koskaan puhu nimellä. Venäläiset vitsailevat, että Navalnyi on ”hän, jonka nimeä ei mainita”, Zavadskaya naurahtaa.

Putin ei myöskään päästä Navalnyia televisioon tai lehtiin. Siksi Navalnyi pyörittää omaa YouTube-kanavaa, josta ihmiset katsovat esimerkiksi valtion taloutta käsittelevää Cactus-ohjelmaa.

 

Televisiotähti ja paha poika viihdyttävät yleisöä

Venäjän vaalit ovat valtaapitävien lihasten pullistelua, mutta myös viihdettä.

– Putin ja Venäjä ovat kuin vanha aviopari, joka yrittää nyt vaaleilla piristää suhdettaan, Zavadskaya sanoo.

Kahdeksasta ehdokkaasta seitsemän tehtävänä on lähinnä viihdyttää tai houkutella uurnille niitä, jotka eivät muutoin äänestäisi.

Varsinkin politiikan ensikertalainen Ksenija Sobtšak ja kommunistista puoluetta edustava yrittäjä Pavel Grudinin ovat paljon esillä.

 – Sobtšak on entinen televisiojuontaja. Hän sanoo olevansa vaihtoehto, jota äänestämällä voi äänestää kaikkia muita vastaan, mutta todellisuudessa hän näyttää lähinnä pääruoan lisukkeelta, Zavadskaya arvioi.

Sobtšak jakaa kansan mielipiteet voimakkaasti, mutta hän on silti saanut massamedioissa positiivistakin julkisuutta. Sen sijaan Grudininista on tehty vaalien paha poika. Valtion mediat ovat mustamaalanneet hänen kampanjansa täysin.

 

Putinin voitto tietää heikkoja talousvuosia

Taloustilanne on hieman parantunut Venäjällä viime vuosien aikana, mutta kehitys tuskin kiihtyy, jos, ja kun, Putin jatkaa presidenttinä.

–Taloudellinen tilanne on nyt vakaa, mutta tuleva ei näytä kovin optimistiselta, Zavadskaya sanoo.

Venäjä on sulkeutunut länneltä, joten kauppasuhteet eivät ainakaan parane.

– Kiinnostavinta seuraavien kuuden vuoden aikana on se, mitä Venäjän perustuslaille tapahtuu.

Putin ei voi nykyisten lakien mukaan hakea enää presidentiksi, mutta hän voi toki muuttaa tilannetta vielä.

– Avain Venäjän politiikkaan on tietää, mitä Putin ajattelee. Sääli vain, että se on mahdotonta.

Margarita Zavadskaya

Tutkijatohtori