Venäjän tavoitteet ja pyrkimykset Pohjois-Korean politiikassa

Aleksanteri Insight 3/2018. Venäjä pyrkii edistämään intressejään Korean niemimaan jännitteitä hyväksi käyttäen, Yoko Hirose kirjoittaa.

Venäjä on ollut Pohjois-Korean tärkein tukija vuosina 2016–2017, eikä se ole luopumassa omista tavoitteistaan Pohjois-Korean viimeaikaisen liennytyksen myötä. Aiemmin Pohjois-Korea on elänyt vuosikausia Kiinan ja Venäjän tuen varassa. Kiina on tiukentanut suhtautumistaan Pohjois-Koreaan vuodesta 2016, mutta Venäjä on pysynyt maan vahvana tukijana. Mitä tavoitteita ja pyrkimyksiä Venäjällä on Pohjois-Korean politiikassaan?

Pohjois-Korean ja Neuvostoliiton, sittemmin Venäjän, suhteet olivat sangen kireät, ennen kuin presidentti Vladimir Putin muutti politiikkaa. Aiemmin Venäjällä oli vain vähän vaikutusvaltaa Pohjois-Koreaan, mutta Putin näki strategisia mahdollisuuksia Venäjän Kaukoidän kehityksen suhteen. Etenkin Yhdysvaltain Asia Pivot ‑politiikka vahvisti vuodesta 2012 Pohjois-Korean geopoliittista ja strategista merkitystä Venäjälle. Venäjä koki Pohjois-Korean tärkeäksi tekijäksi läsnäolonsa vahvistamisessa, Kiinan läsnäolon tasapainottamisessa ja pyrkimyksissä estää Yhdysvaltain vaikutusvallan laajentumista Aasian–Tyynenmeren alueella.

Kun Kiina vuonna 2013 vähensi öljyn vientiä Pohjois-Koreaan, Venäjän asema siellä vahvistui.

Venäjä on siitä asti kasvattanut merkittävästi energiatoimituksiaan Pohjois-Koreaan sekä sotilaallista ja taloudellista yhteistyötään sen kanssa. Kun Kiina vuonna 2013 vähensi öljyn vientiä Pohjois-Koreaan, Venäjän asema siellä vahvistui. Lisäksi Venäjän eristäminen Ukrainan kriisin jälkeen lisäsi Pohjois-Korean tärkeyttä Venäjälle. Venäjällä on Pohjois-Koreassa myös taloudellisia intressejä, kuten Pohjois-Korean mineraalivarat sekä toiminta Rasonin erityistalousalueella. Lisäksi Venäjää kiinnostaa Pohjois-Korean Rajinin sataman ja Venäjän Hasanin sataman välinen meritiehanke, johon liittyy yhden satamalaiturin 49 vuoden vuokrasopimus sekä rautatie- ja putkiverkkojen rakentaminen Venäjän ja Korean niemimaan välille. Venäjä odottaa voivansa vahvistaa tällaisilla hankkeilla taloussuhteitaan myös Etelä-Korean kanssa. Venäjä hyödyntää mielellään pohjoiskorealaisia työntekijöitä, jotka ovat olleet korvaamaton resurssi monissa Venäjän Kaukoidän rakennus- ja kehityshankkeissa. Molemmat osapuolet hyötyvät, sillä Pohjois-Korea saa ulkomaan valuuttaa, ja Venäjä puolestaan tunnollista halpatyövoimaa.

Venäjä on vastustanut länsimaiden Pohjois-Korealle asettamia pakotteita ja vaatinut jo pitkään rauhanomaista neuvotteluratkaisua. Se on lisäksi ilmaissut kantansa, että Yhdysvaltain politiikka Japanin ja Etelä-Korean kanssa yhdessä järjestettyine sotilas- ja ohjusseurantaharjoituksineen Pohjois-Korean rannikon läheisyydessä sekä THAAD-ohjuspuolustusjärjestelmän yksiköiden sijoittaminen niemimaalle ärsyttää Pohjois-Koreaa ja yllyttää sitä lisäämään varusteluaan.

Venäjällä ja Kiinalla on samanlaiset tavoitteet Pohjois-Korean tulevaisuuden suhteen. Molemmat vastustavat maan ydinohjelmaa mutta toivovat pystyvänsä estämään Pohjois-Korean romahduksen ja Koreoiden yhdentymisen. Molemmat pelkäävät, että tällaisessa tapauksessa Venäjälle ja Kiinaan alkaisi virrata pakolaisia ja että Etelä-Koreassa olevat Yhdysvaltain joukot voisivat siirtyä pohjoisemmaksi, jolloin Venäjä ja Kiina menettäisivät tärkeän ”puskurivyöhykkeen” kilpailussa Yhdysvaltain kanssa. Pohjois- ja Etelä-Korean rauhanomainen rinnakkaiselo on molempien toivoma tilanne, ja Venäjä näyttää seisovan edelleen Pohjois-Korean hallinnon takana.

Pohjois-Korean asenteessa on tapahtunut radikaali muutos, ja tilanne voi muuttua, jos Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välinen huippukokous toteutuu. Yhdysvallat ja Kiina eivät ole kiinnostuneita nykyisistä kuudenvälisistä neuvotteluista vaan neljänvälisistä neuvotteluista pöydässä, jossa istuisivat Pohjois- ja Etelä-Korea, Kiina ja Yhdysvallat. Venäjä varoittaa, että sitä ei pidä jättää Koreoiden rauhanprosessin ulkopuolelle. Venäjällä ei kuitenkaan ole elintärkeitä etuja puolustettavanaan Pohjois-Koreassa, vaan se pyrkii edistämään intressejään juuri Korean niemimaan jännitteitä hyväksi käyttäen. Lisäksi Venäjä yrittää säilyttää kykynsä vastata joustavasti Pohjois-Korean tuleviin kehityskulkuihin.

Yoko Hirose on Keion yliopiston politiikan tutkimuksen tiedekunnan professori, joka toimi vierailevana tutkijana Aleksanteri-instituutissa 2017–2018.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta