Venäjä ja Eurooppa uudella vuosikymmenellä

Venäjän hallituksen eroaminen tammikuussa 2020, tuntemattomuudesta noussut uusi pääministeri ja presidentti Putinin nopea toiminta perustuslain muuttamiseksi jättivät monen itänaapurin tapahtumia seuraavan ymmälleen. Venäjä onnistuu yllättämään. Myös asiantuntijat joutuivat jälleen kerran pysähtymään hetkeksi: mistä kaikesta nyt onkaan kyse, ja mitä siitä mahdollisesti seuraa?

Se että Venäjällä valmistaudutaan Vladimir Vladimirovitš Putinin presidenttikauden päättymiseen vuonna 2024 on itsestään selvää. Ei ole mitään syytä olettaa, että Putin olisi halukas luopumaan vallasta, ja tiedetään, ettei hän kaihda epäkonventionaalisiakaan keinoja saadakseen haluamansa. Silti kukaan Kremlin ulkopuolinen tuskin osasi ennakoida viimeisimpiä ratkaisuja ja niiden ajoitusta. Toteutetun operaation seuraukset ja jatko jäävät niin ikään nähtäväksi. Kristallipalloa ei ole.

Aivan kädettömiksi tutkijat eivät kuitenkaan uutisen edessä jääneet, sillä toisin kuin Kremlin sisäiset keskustelut ja Putinin aivoitukset, vallankäytön reunaehdot ja päätösten logiikka ovat pääteltävissä julkisista lähteistä. Vaikka suuret päätökset tehdään pienessä ja suljetussa piirissä, niin edes autoritaarisesti hallitulla Venäjällä niitä ei tehdä tyhjiössä. Vallanpitäjien on otettava huomioon sisäiset ja ulkoiset reunaehdot ja saatava kansalaisilta riittävä hyväksyntä vallalleen. Vallan legitimiteetti on kytketty vaalituloksiin, presidentin kannatuslukemiin, elintason kehitykseen, lakien noudattamiseen ja vallanpitäjien kykyyn esiintyä kansakunnan etujen ajajana. Nationalismi ja historiapolitiikka ovat ulkopolitiikan rinnalla merkittäviä tekijöitä niille, jotka tahtovat pysyä vallan huipulla.

Pitkäjänteinen tutkimus mahdollistaa nopean reagoinnin

Kaikki edellä luetellut tekijät ovat asioita, joita on mahdollista tutkia, ja joita etenkin Suomessa myös tutkitaan – silloinkin kun naapurissa ei näytä tapahtuvan mitään järisyttävää. Kun yleiskuva ja taustalla elävät kehityskulut ovat ajantasalla, asiantuntijoiden on mahdollista päätyä suhteellisen nopeasti yhteiseen käsitykseen yllättävienkin tapahtumien merkityksestä ja tulevaisuuden skenaarioista.

Aleksanteri-instituutin tehtävä on jakaa tätä pitkäjänteistä ja tieteenalat ylittävää yleiskuvaa ja ymmärrystä myös päättäjille ja kansalaisille, mutta uutisten tai ajankohtaisohjelmien lyhyet puheenvuorot harvoin mahdollistavat kokonaiskuvan välittämisen. Siksi järjestämme 28.2.2020 avoimen seminaarin, jossa perehdytään monitieteisen tutkijajoukon voimin siihen, miten Venäjän historialliset ja yhä käynnissä olevat eritasoiset ja eriaikaiset prosessit vaikuttavat maan nykypäivään ja tulevaisuuteen. Seminaari kurottaa Tarton rauhan ajoista ja Kylmän sodan kautta Venäjän tulevaisuuden skenaarioihin ja pitää sisällään puheenvuoroja myös suomalaisen ulkopolitiikan tärkeiltä toimijoilta.

Aleksanteri-instituutin johtajan, professori Markku Kangaspuron merkkipäivän kunniaksi järjestettävä seminaari on pääosin suomenkielinen, maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Toivomme ilmoittautumisia tällä sähköisellä lomakkeella 14.2. mennessä.

Venäjä ja Eurooppa uudella vuosikymmenellä

Paikka: Helsingin yliopisto, Tiedekulma, Yliopistonkatu 4
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa YouTube-kanavallamme.

 

Ohjelma

12.15 Tervetulosanat

Aleksanteri-instituutin varajohtaja Sari Autio-Sarasmo
Presidentti Tarja Halonen
Humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa

12.40 Professor Richard Sakwa: Is Russia out to Subvert the West?

13.30  Tauko ja kahvi

14.00 Paneeli: Venäjän uusi vuosikymmen: muutoksen oraita vai syvenevä autoritaarisuus?

  • Maimo Henriksson
  • Tomi Huttunen
  • Riitta Kosonen
  • Jussi Lassila
  • Laura Solanko
  • puheenjohtaja: Anna-Liisa Heusala

15.30 Tarton rauhasta kylmään sotaan: historia nykyajassa?

  • Markku Kangaspuro: Tarton rauha 100 vuotta: reaalipolitiikkaa ja haaveita.
  • Aappo Kähönen: Suomen reunavaltiopolitiikka 1920 -luvulla: Liittoutuminen, liittoutumattomuus ja kollektiivinen turvallisuus
  • Sari Autio-Sarasmo: Kylmän sodan muuttuva kuva: idän ja lännen välinen monitasoinen vuorovaikutus
  • Sigrid Kaasik-Krogerus: Viron identiteettipolitiikka: matkalla Eurooppaan
  • puheenjohtaja Mikko Ylikangas

17:00 Loppusanat

Järjestäjä Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto