Vankilateatteri vahvistaa vapaudessa tarvittavia taitoja

Suomalaista vankilateatteria ja sen vaikutuksia kartoittaneessa tutkimuksessa saatiin näyttöä siitä, että Suomen ainoan vankilateatteriin keskittyneen toimijan – Taittuu ry:n – projektit ovat tarjonneet vangeille oppimisen ja yhteisöllisyyden kokemuksia sekä vahvistaneet vapaudessa tarvittavia taitoja. Tutkimuksen toteutti Laura Menard Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tieteenalalla.

Taittuu ry:n vankilateatteriprojekteissa vangit käsikirjoittavat ja esittävät näytelmän ammattiteatterissa aidolle yleisölle. Apunaan heillä on ammattilaisohjaaja ja tuotantotiimi.

Yhteisöllisyyden ja luottamuksen kokemukset olivat kannustaneet ja velvoittaneet osallistujia esityksen valmistamisen eri vaiheissa ja mahdollistaneet onnistumisen kokemuksen. Vankilateatteriin osallistuneiden haastateltavien yleisimmin mainitsemia kuntoutusvaikutuksia olivat itsetunnon koheneminen, avoimuuden lisääntyminen ja kasvanut luottamus muita kohtaan.

- Osa haastatelluista koki vankilateatteriprojektiin osallistumisen auttaneen suuntaamaan ajatukset tulevaisuuteen. Fyysisenä toimintamuotona vankilateatteri oli tarjonnut uusia tapoja oppimiseen ja itseilmaisuun sellaisillekin osallistujille, jotka eivät olleet kokeneet hyötyneensä perinteisemmistä kuntoutusohjelmista, kertoo tutkimuksen tekijä Laura Menard.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös vankilateatterin saamaa vastaanottoa henkilökunnan keskuudessa haastattelemalla projekteihin osallistuvien vankiloiden vartijoita ja rikosseuraamusesimiehiä. Vankilan henkilökunnan kokemukset vankilateatterista olivat pääosin myönteisiä, joskin joiltain osin ne jakautuivat vahvasti. Vankien kohonnut itseluottamus ja joidenkin vartijoiden kokema vangin ja vartijan välisen raja-aidan hälveneminen saivat henkilökunnan jäsenten haastatteluissa erilaisia merkityksiä riippuen haastateltavan ammatillisesta identiteetistä.

- Siinä missä yhdet asemoivat itsensä ennen kaikkea järjestyksen ylläpitäjiksi, korostui toisilla kuntoutusmyönteisen mahdollistajan rooli. Vankilan työkulttuuriin vankilateatteriprojekteilla ei katsottu olleen vaikutusta, Menard kertoo.

Tutkimushaastattelujen piiriin saatiin noin 75 prosenttia kaikista Taittuu ry:n vankilateatteriprojekteihin osallistuneista henkilöistä. Aineistoa täydennettiin uusintarikollisuutta mittaavilla rekisteriaineistoilla. Rekisteriaineistoista kävi ilmi, että uusintarikollisuus oli vähäisempää osallistujaryhmässä kuin verrokkiryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Erilaiset verrokkiryhmän koostamiseen liittyneet vaikeudet sekä vankilateatterin yhteydessä vahvoiksi oletetut motivaatio- ja valikoitumistekijät heikentävät edelleen rekisteriaineistosta saatujen tulosten hyödynnettävyyttä.

Taittuu ry:n vankilateatterityön metodologian ja haastatteluaineistojen analyysin lisäksi Menardin tutkimus liittää suomalaisen vankilateatterityön kansainväliseen ja historialliseen kehykseen sekä tarjoaa näkymiä taiteen vaikuttavuuden tutkimuksen, desistanssin ja kokemuksellisen oppimisen teemoihin. Lähestymistapa on poikkitieteellinen ja  laajasta tutkimus- ja lähdeaineistosta ammentava katsaus rikosseuraamusalan ja soveltavan taiteen kohtaamiseen.

Tutkimus, joka on toteutettu Rikosseuraamuslaitoksen tutkimus- ja kehittämismäärärahalla, julkistetaan Taittuu ry:n 10-vuotisjuhlan yhteydessä. Vankilateatteria tuottavan Taittuu ry:n 10-vuotisjuhlavuoden viimeinen esitys − Pyhäselän vankilan miesten esitys − nähdään Joensuun Pakkahuoneella 6.−8.9.2018.

Menard, Laura (2018): Vankilateatterin vaikutukset ja vaikuttavuus. Taittuu ry:n esteettis-eettinen työtapa vankien kuntoutuksessa. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 2/2018. Luettavissa Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivuilla.

Lisätietoja: Laura Menard, p. 044 3811 200, laura.menard(at)kukukukustannus.com
erityisasiantuntija Kati Sunimento, p. 029 56 88420, kati.sunimento(at)om.fi

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta