Vallanpitäjät syrjään tieteen tieltä

Professori Kari Enqvist uskoo eurooppalaiseen tieteeseen. Käänteentekevien löytöjen reseptiin kuuluu vahva traditio, vapaus ja raha puuhata hyödyttömyyksiä sekä sattuma.

‒ Aasian taloudet ovat viime aikoina nousseet voimakkaasti, mutta en usko, että Aasia kirii tieteessä Euroopan ohi vielä pitkään aikaan, sanoo kosmologian professori, tietokirjailija Kari Enqvist.

‒ Rahaa tietysti tarvitaan, mutta tärkeintä tieteellisille saavutuksille on traditio, ja sen puuttuessa Aasia jää jälkeen.

‒ Traditio välittyy kisälliperinteen tapaan ja sisältää tavattoman monta palaa, jotka täytyy sovittaa yhteen hedelmällisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Hyvänä esimerkkinä tradition voimasta toimii vaikkapa DNA:n rakenteen selvitystyö, joka valmistui 1950-luvulla.

Traditiossa on Enqvistin mukaan vastaus myös kysymykseen, miksi Suomeen ei ropise Nobel-palkintoja.

‒ Koko Eurooppa vasta toipuu 1900-luvun sodista, mikä vaikuttaa tieteen etenemiseen, mutta Suomessa tieteellinen tutkimus ei edes alkanut ennen toista maailmansotaa. Muualla Euroopassa tiedettä oli silloin tehty jo parisataa vuotta, Enqvist vertaili Studia Generalia -luentosarjan vieraana eilen 6.3. puhuessaan.

Faradayn lapset 

Tieteen kysymykset ovat universaaleja, mutta kahden viime vuosisadan aikana valtaosan tieteestä ja keksinnöistä ovat tehneet eurooppalaistutkijat, euroatlanttisessa vaikutuspiirissä, Enqvist määrittelee.

‒ Tieteessä ja teknologiassa eletään nyt, kuten viimeiset 200 vuotta, sähkön aikakautta. Ei avaruus- tai atomiaikaa. Toisin kuin edeltävä teollinen vallankumous, 1800-luvun alussa alkanut tieteellinen vallankumous sisältää asioita, jotka eivät ole arkisia. Niihin tarvitaan tutkimusta.

Vaikka nykyteknologiset saavutukset lähtevät itsestäänselvästi sähköstä, tämä Michael Faradayn 1830-luvulla tekemä keksintö ei suinkaan ollut aikansa tilaustutkimusta, Enqvist muistutti. Faraday halusi yksinkertaisesti lukea luonnon suurta kirjaa empiirisesti, puhtaasta uteliaisuudesta.

Ohjailun mahdottomuus

Enqvist ei muutenkaan usko tieteen edistyksen ennakoitavuuteen. Fundamentaalista perustutkimusta on mahdoton ohjailla. Se rakentuu muiden motiivien ajamana, paljolti sattumalta, professori sanoo. Käytännön sovellukset syntyvät usein ilman varsinaisia suunnitelmia, kuten world wide web vuonna 1991.

‒ Perustutkimuksen menestys edellyttää valtakoneistoa, joka ei puutu sen tekemisiin, painottaa Enqvist.

‒ Vaaditaan suotuisa yhteiskuntamuoto ja henkinen ilmapiiri "turhalle touhuamiselle", joka ei välittömästi tuota rahaa.

Entä sitten tulevaisuus?

‒ Tieteellisen Euroopan piiri on avautunut ja liikkuvuus tutkijoiden parissa lisääntynyt 2000-luvulla. Olen optimistinen ja uskon, että Euroopalla on edessään hyvät ajat perustutkimuksessa.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta