Väitös: Oma etu menee kaavoitukseen osallistumisessa helposti yhteisen hyvän edelle

Helsingin yliopiston väitöstutkimus paljastaa, että poliittisessa osallistumisessa yksilöt perustelevat vaatimuksiaan usein vetoamalla suoraan omaan etuun.

VTM, FM Veikko Erannin sosiologian alan väitöskirjassa tutkittiin niin sanotuissa nimby-kiistoissa (not in my backyard = ei minun takapihalleni) sitä, miten rakentamista vastustavat asukkaat perustelivat mielipiteitään. Aineistona käytettiin satoja helsinkiläisten kaupunkisuunnitteluvirastolle lähettämiä kaavoitusta koskevia kommenttikirjeitä, joista valtaosa suhtautui muutokseen kielteisesti.

Penseyttään perusteli yhteisellä hyvällä 73 prosenttia palautteista, mutta myös oman edun ajaminen mainittiin vastustamisen syyksi 46 prosentissa tapauksista. Tarkemmat tulokset julkaistaan arvostetussa brittiläisessä The Sociological Review -tiedejulkaisussa.

- Paikallisissa kiistoissa kaavamuutoksia vastustetaan usein vain sanomalla, että en halua tätä tähän. Kaupunkilaisten mielestä siis myös tällaisen osallistumisen pitäisi olla vaikuttavaa, Eranti sanoo.

Kaavoitukseen osallistuminen on tutkijan mukaan helppo tapa yrittää vaikuttaa oman lähiympäristönsä kehitykseen ja muutokseen.

- Paikallisissa nimby-kiistoissa on usein kyse oman edun ja yhteisen hyvän yhteensovittamisen vaikeudesta: monet asukkaat tunnustavat tarpeen rakentaa kaupunkiin lisää asuntoja, mutta nämä asunnot pitäisi mielellään rakentaa jonnekin muualle, Eranti kertoo.  

Erannin väitöskirja etsii poliittisen osallistumisen nykytapoja. Väitöskirjassa keskitytään paikalliseen kiistoihin tilasta eli nimby-kiistoihin sekä sosiaalisen median käyttämiseen politiikassa.

Tykkää-napilla
monia merkityksiä

Väitöstyössä tarkasteltiin myös sosiaalista mediaa ja Facebookin tykkää-napin monipuolista käyttöä ihmisten välisessä viestinnässä.

- Tykkää-nappi vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta sillä voidaan lähettää hyvin monipuolisia viestejä flirttailusta passiivis-aggressiiviseen kuittailuun. Lisäksi sen käyttöä sääntelevät monet rituaalit: emme ole vapaita tykkäämään miten haluamme, Eranti sanoo.  

Somea hyödynnettiin itsenäisesti
Haaviston kampanjointiin

Pekka Haaviston vuoden 2012 presidentinvaalikampanja toimii tutkimuksessa esimerkkinä uudenlaisesta, yksilölähtöisemmästä politiikan tekemisen tavasta. Monet kampanjan näkyvimmistä tempauksista sekä suurin osa varainkeruusta nojasivat täysin itsenäisesti toimivien sosiaalisen median kampanjoitsijoiden varaan.

- Näillä itsenäisillä kampanjoitsijoilla oli usein jokin yhteys puoluekoneistoon, mutta he pyörittivät omia projektejaan laajemman kampanjan sisällä, Eranti kertoo.

Itsenäinen sosiaalisen median kampanjointi ja kaavoitukseen osallistuminen ovat esimerkkejä yksilölähtöisestä politiikan tekemisen tavasta.

- Suomessa on perinteisesti ajateltu, että poliittinen vaikuttaminen tapahtuu puolueiden ja yhdistyksien kautta. Nykyään on kuitenkin mahdollista toimia suoraan poliittisesti ja ohittaa nämä rakenteet, Eranti toteaa.

 

VTM, FM Veikko Eranti väittelee 2.11.2016 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Individuals Doing Politics - Urban participation, social media campaigning and online nano-politics". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XIV, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on professori Risto Heiskala Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Matti Kortteinen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Väittelijän yhteystiedot:
Veikko Eranti
Puh. 050 369 5129
veikko.eranti@helsinki.fi