– On tärkeää vakiinnuttaa foorumi, jossa opiskelijat ja tutkijat voivat tavata työelämässä olevia juristeja ja alan muita tekijöitä keskustellakseen ajankohtaisista aiheista, sanoo Ellen Eftestøl-Wilhelmsson, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ruotsinkielinen siviili- ja kauppaoikeuden professori. Eftestøl-Wilhelmsson on ollut foorumin perustamisessa aloitteentekijänä ja toimii sen johtoryhmän puheenjohtajana.
Yksi foorumin ensisijaisista tehtävistä on lisätä tietoa pohjoismaisista siviili- ja kauppaoikeuden kysymyksistä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
– Pohjoismaisella yhteistyöllä on juuri nyt tuulta siipiensä alla, ja siviili- ja kauppaoikeus on ollut tärkein pohjoismaisen juridisen yhteistyön alue, Eftestøl-Wilhelmsson sanoo.
Yhteistyö on jatkossakin ajankohtaista, sillä EU ei ole onnistunut vakiinnuttamaan eurooppalaista siviililainsäädäntöä ja muut Pohjoismaat ovat edelleen tärkeitä kauppakumppaneita Suomelle.
Käytännössä foorumilla luodaan mahdollisuus vuorovaikutukseen ja keskusteluun yli pohjoismaisten valtakunnanrajojen. Ensimmäinen keskustelu pidettiin foorumin avajaistilaisuudessa 24. toukokuuta, ja aiheena oli prostituutiosta saatujen tulojen vahingonkorvausoikeudellinen suoja.
– Usein siviili- ja kauppaoikeutta ajatellessa mieleen nousee elinkeinoelämä- ja kauppakysymyksiä, mutta kyse on myös yksityisten osapuolten välisistä oikeussuhteista, esimerkiksi väkivallan uhreista ja siitä, kuinka oikeusjärjestys heitä suojelee, Eftestøl-Wilhelmsson toteaa.
Avajaistilaisuudessa keskusteltiin kahdesta tapauksesta (yhdestä norjalaisesta ja yhdestä suomalaisesta), joissa prostituoidut hakivat korvausta ansionmenetyksen johdosta. Kummassakin tapauksessa oikeus päätti, ettei prostituoitu voi vaatia vahingonkorvausta ansionmenetyksen johdosta, vaikka vahingonkorvausoikeudellisten edellytysten täyttyminen eli taloudellinen haitta, tuottamuksellisuus ja syy-yhteys näennäisesti tulikin toteen näytetyiksi.
– Tavallaan voisi sanoa, että pohjoismainen yhteinen näkemys on olemassa, mutta juridinen argumentointi oli kummassakin tapauksessa täysin eri, ja tämä kuvastaa yhteiskunnan arvoja.
Norjalaisen tapauksen lopputulos osoittaa selvästi, että prostituutio ei ole yhteiskunnassa toivottavaa eikä rikolliseen toimintaan liittyvistä tuloista voi vaatia vahingonkorvausta. Vähemmistö Norjan korkeimman oikeuden jäsenistä oli kuitenkin sitä mieltä, että vahingonkorvausta tulisi maksaa samalla tavalla kuin muun tyyppisten ansionmenetysten kohdalla.
Suomessa korkein oikeus katsoi, että sopimus seksikaupasta on hyvien tapojen vastaista eikä oikeuden sen tähden ylipäätään tarvitse käsitellä vahingonkorvausvaatimusta.
Eftestøl-Wilhelmsson huomauttaa myös, että lähtökohdat ovat näissä kahdessa maassa erilaiset. Norjassa seksin osto on kiellettyä, kun taas Suomessa se on sallittua kunhan kyse ei ole ihmiskaupasta.
– Meidän tulisi keskustella näistä kysymyksistä yhdessä. Onko meillä Pohjoismaissa yhteinen näkemys, ja eroaako pohjoismainen oikeuskäsitys eurooppalaisesta tässä kohden?
Avajaistilaisuudessa oikeustapausten esittelijöinä toimivat professori Ellen Eftestøl-Wilhelmsson ja professori emerita Lena Sisula-Tulokas. Varatuomari Astrid Thors alusti keskustelua otsikolla Nykyhetken näkemys prostituutiosta Pohjolassa ja Euroopassa – turvaa vai tekopyhyyttä?
Siviili- ja kauppaoikeuden foorumin perustamiseen on saatu tukea Svenska kulturfondenilta.
LUE LISÄÄForum för civil- och handelsrätt vid Helsingfors universitet