Oikeustieteellinen on yksi neljästä Helsingin yliopiston alkuperäisestä tiedekunnasta. Tällä viikolla tiedekunta juhli 375 vuotista historiaansa "Oikeuden mukaista” -seminaarissa, jossa haluttiin nostaa esiin sivistyksen perusoikeus.
‒ Yhtäläiset mahdollisuudet myös muuhun kuin peruskoulutukseen ovat osa ihmisyyttä, korosti Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax esitelmässään asianajaja, europarlamentaarikko Matti Wuoresta. Wuori kannatti sivistyksellisten oikeuksien ottamista osaksi perusoikeuksia: Wuoren mielestä "kaikkien lasten on päästävä kouluun".
Oikeudesta sivistykseen ei pidä taloudellisista syistä tinkiä.
Braxin mukaan oikeudesta sivistykseen ei pidä tinkiä taloudellisista syistä vaan - Matti Wuoren esimerkin mukaisesti - niitä pitää vaalia.
Asenteet muuttuivat lakia hitaammin
Presidentti Tarja Halonen puhui ministeri Helvi Sipilästä. Halosen mukaan Sipilä oli ”asiansa osaava jämpti nainen”, joka taisteli johdonmukaisesti naisten oikeuksien puolesta. Nuorena tyttönä Sipilä oli innokas partiolainen: johdonmukaista sekin, sillä hän katsoi, että partiossa toimiminen antoi tytöillekin mahdollisuuden johtajakoulutukseen.
‒ Helvi Sipilä ei itse epäröinyt asettua johtoon, kun siihen tuli mahdollisuus. Hänen työnsä ansiosta, esimerkiksi YK:n apulaispääsihteerinä, naisten asema maailmassa on parantunut huomattavasti, presidentti Tarja Halonen muistutti.
Vaikka lait muuttuvat, asenteiden muuttaminen vaatii monesti pidempiaikaista työtä.
Naisten aseman Halonen yhdisti yhteiskunnan muuhun eriarvoistamiseen. Vaikka lait muuttuvat, asenteiden muuttaminen vaatii monesti pidempiaikaista työtä.
Outolintu nimeltä demokratia
Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg oli kansakunnan eheyttäjä ja oikeusvaltion perustaja. Hänen demokratiaan uskova, kaikkia kansankerroksia koskeva huolenpitonsa jokaisesta osoitti suunnan Suomen valtion ja Suomi-kuvan rakentamiselle, luonnosteli KHO:n entinen presidentti Pekka Hallberg.
‒ Suomen valtion syntyaikoina demokraattinen tasavalta valtiomuotona oli vielä harvinainen outolintu. Euroopassa oli Venäjän lisäksi vain kolme tasavaltaa: Ranska, Sveitsi ja San Marino.
Tämä uusi kokeilematon valtiomuoto sai konservatiiviset voimat epäilemään. Vastustuksestakin huolimatta K.J. Ståhlbergin sitkeä usko demokraattiseen kansanvaltaiseen edistykseen vei Suomea vankasti eteenpäin yhtenäiseksi ja ristiriitojen jälkeiseksi eheäksi yhteiskunnaksi. Ståhlbergin toiminnassa sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeusvelvoitteet nousivat tärkeiksi yhteiskunnan mittareiksi.
”Olisi skandaali jos naisia kutsuttaisiin karonkkaan”
Rikosoikeuden professori Inkeri Anttila oli ensimmäinen Suomessa oikeustieteessä tohtoriksi väitellyt nainen. Tuolloin vuonna 1946 ei naisten asema ollut akateemisessa maailmassa aina kovin arvostettu. Sipilän karonkkaan osallistuneet lainopin opiskelutoverit Kielo Aura ja myöhemmin naisten asiaa voimakkaasti ajanut Helvi Sipilä olisivat huhun mukaan voineet läsnäolollaan aiheuttaa jopa skandaalin. Inkeri Anttila oli opiskelutoverinsa Helvi Sipilän tavoin uranuurtaja ja esikuva etenkin naisille - rationaalisen ja humaanin oikeuden luoja.
Rikosoikeuden professori emeritus Raimo Lahti loi juhlapuheessaan Anttilasta elävän kuvan arvostetusta tutkijasta ja opettajasta, uudenlaisen humaanimman kriminaalipolitiikan edistäjästä sekä lämminsydämisestä ja luovasta ihmisestä. Vaikka isän esikuva vei lainopin uralle, Inkeri Anttilan sydämessä kukoisti lahjakas laulaja ja musiikintekijä. Siitä seminaariyleisö sai näytteen Raimo Lahden soittaessa Anttilan säveltämän, sanoittaman ja esittämän laulun. Mikä olisikaan parempi tapa 375-vuotisen tiedekunnan ja yliopiston juhlistamiseksi!
Oikeustieteellinen tiedekunnan 375-juhlaseminaari videotallenteena
Oikeustieteellisen tiedekunnan alumnin Helvi Sipilän (1915-2009) elämäntyöhön voi tutustua nyt Porthaniassa, Yliopistokatu 3. Näyttely kertoo Helvi Sipilän työurasta ihmisoikeuksien puolustajana sekä naisten oikeuksien edistäjänä. Näyttely on ollut viime kesänä esillä Kärkölässä, Helvi Sipilän syntymäkunnassa.