Työelämäprofessori tuo viestintään käytännön näkemystä

Akateeminen ura ei ole ainakaan henkilökohtaisena painolastina, kun yhteisöviestinnän työelämäprofessori Pekka Sauri on tutustunut parisen viikkoa uuteen tehtäväänsä Helsingin yliopistossa. Saurin osaaminen viestinnässä perustuu käytännön työkokemukseen.

– Minulla ei ole niin sanotusti yliopistoviestinnän rasitteita,  mutta toki viestinnän tutkimukseen pitää nyt perehtyä, filosofian tohtori Pekka Sauri sanoo pienen askeettisessa työhuoneessaan Snellmania-rakennuksessa Unioninkadulla.  

Saurin tehtävä on aivan uusi yliopistossa ja koko Suomessa. Yhteisöviestinnän työelämäprofessuuri on kolmivuotinen (80 %) ja se saatiin perustettua, kun Helsingin yliopiston viestinnän oppiaine ja ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry käynnistivät varainkeruun organisaatioviestinnän työelämäprofessuuria varten alkuvuodesta 2016.

Yhteisöviestinnän työelämäprofessuurille on ollut huutava tarve etenkin kun viestinnän kenttä on isossa muutoksessa. Saurin johtoajatuksena on ihmisten potentiaalin valjastaminen ja viestinnän osuus siinä.

– Toivottavasti voin tuoda tähän yliopistomaailman ja työelämän yhdistämiseen uutta näkökulmaa, tehtävään kutsuttu Sauri sanoo.

Opetusta politiikan ja viestinnän koulutusohjelmassa

Tarkempia painotuksia työnkuvan suhteen ei Saurin mukaan ole vielä tehty, mutta siihen sisältyy opetusta, tutkimusta ja yhteiskuntasuhteita.

– Olen antanut itselleni orientoitumisaikaa vuoden loppuun asti. Ihmiset ovat jo olleet aktiivisesti minuun yhteydessä ja tässä onkin yhteistyöprojekteja lähdössä käyntiin.    

Sauri tekee loppuvuonna muun muassa vierailukeikkoja yliopiston politiikan ja viestinnän koulutusohjelmaan, ja keväällä hänen on tarkoitus myös vetää koulutusohjelmaan sisältyvää kurssia.

– Politiikka jos mikä on viestintää, hän kommentoi uutta koulutusohjelmaa.  

Twitter-innostus lähti asukkaiden viesteistä

Monet muistavat Saurin hänen pitkältä uraltaan Helsingin kaupungin johtoportaassa, jossa hän aktiivisesti twiittaili etenkin kaupungin teknisen toimialaan liittyvistä asioista. Sauri otti Twitterin omakseen vuonna 2010, kun hän sai kaupunkilaisilta sähköpostia koviin lumipyryihin liittyen.

– Ryhdyin ihan omin päin twiittailemaan ja kerroin, miten lumentulo etenee kaupunkilaisten näkökulmasta. Sain positiivista palautetta, kun ihmiset tiesivät esimerkiksi missä aurauskaluston osalta mennään. Siitä lähtien olen ollut aktiivinen Twitterissä.

Suomen mittapuussa Saurilla on Twitterissä nykyään melkoinen seuraajajoukko, reilut 86 000.
 

Vähintään organisaation johto someen 

 Yhteisöviestinnän työelämäprofessori pitää erittäin tärkeänä etenkin organisaation johdon läsnäoloa sosiaalisessa mediassa.

– Tämä korostuu muutostilanteissa ja strategisissa valinnoissa, joita organisaatio tekee. Some-läsnäolo vahvistaa tietoisuutta ja luottamusta.

Saurista työnjako pitää olla selkeä, kun organisaatio on sosiaalisessa mediassa.   

– Tutkijoidenkin olisi hyvä olla somessa. Siellä kuitenkin pystyy valitsemaan, missä keskusteluissa on mukana.

Työelämäprofessorin mielestä myös viikonloppuisin organisaatiolla pitäisi olla some-päivystys, jotta tarvittaessa voidaan reagoida mahdollisimman pian kysymyksiin tai kommentteihin.  Hän itse sanoo vastaavansa kaikkiin kysymyksiin, jotka tulevat hänelle suoraan.

  

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta