Oik. lis., LL. M Tini Peterzens toteaa, että käytännössä palautusvaatimuksen esittäjä kohtaa kansainvälisen juridisen viidakon, jonka seurauksena palautusvaatimukset jäävät usein esittämättä tai prosessin alettua toteutumatta. Tämä on johtanut siihen, että kansainvälisellä tasolla on jouduttu miettimään keinoja kulttuuriesineiden palauttamiseksi oikeudenmukaisten lopputulosten saavuttamiseksi. Kansainvälinen yhteistyö onkin saanut aikaan uutta oikeudellista sääntelyä ja kansainvälisiä sopimuksia kulttuuriesineiden palautuksen turvaamiseksi.
Vuosien aikana kulttuuriesineiden kysyntä on jatkuvasti lisääntynyt kansainvälisillä markkinoilla. Kasvavaa kysyntää on suurelta osin tyydytetty kulttuuriesineillä, jotka on varastettu tai ryöstökaivettu arkeologisilta alueilta ja viety niiden alkuperämaasta ilman lupaa. Myös sota- ja konfliktialueilta peräisin olevat kulttuuriesineet löytävät nopeasti tiensä niillä käytävän laittoman kaupan ytimeen. Kulttuuriesineillä käytävä laiton kaupankäynti on saavuttanut jo ennen näkemättömät mittasuhteet.
Kulttuuriesineiden palauttaminen osa kulttuuriperinnön säilyttämistä
Kulttuuriesineiden palautusvaatimusten taustalla on esineiden alkuperään, liikkumiseen, omistusoikeuden tai hallinnan siirtymiseen liittyvät epäselvyydet, jonka seurauksena esineiden omistus- tai hallintaoikeus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Epäselvyydet voivat liittyä menneisyyden tapahtumiin tai esineiden lähihistoriaan.
Kulttuuriesineiden palauttaminen on osa kulttuuriperintöön kohdistuvasta laajemmasta oikeudellisesta suojasta, jolla valtiot pyrkivät turvaamaan kulttuuriperinnön säilymisen tuleville sukupolville. Vaikka uudet säännökset puoltavat kulttuuriesineiden palauttamista, on huomattava, että sopimukset eivät ole toimintakelpoisia ennen kuin ne on ratifioinnin kautta saatettu voimaan mahdollisimman monessa valtiossa.
On myös mahdollista, että voimassaoleviakaan sopimuksia ei voida soveltaa niihin liittyvien ajallisten soveltamissääntöjen takia. Käytännössä voidaan joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa esineen palautusvaatimuksessa ei voida tukeutua lainsäädäntöön, vaikka esineen alkuperäisen omistajan omistusoikeus olisi periaatteessa riidaton.
Kulttuuridiplomatia ja vaihtoehtoiset riidanratkaisumenetelmät apuun ristiriitatilanteissa
On myös tapauksia, joissa palautusvaatimukset kohdistuvat menneisyyden tapahtumiin. Vaikka uudet kansainväliset sopimukset puoltavat kulttuuriesineidenpalautusta, niillä ei ole takautuvaa vaikutusta. Tällaisissa tapauksissa joidenkin palautusvaatimusten tueksi voidaan esittää pelkästään ei-oikeudellisia, kuten esimerkiksi moraalisia, perusteita.
Edellä mainituissa tilanteissa mahdollisuus turvautua kulttuuridiplomatiaan ja vaihtoehtoisiin riidanratkaisumenetelmiin voivat kuitenkin avata uuden tien ongelmien ratkaisemiseksi.
Tutkimus voi lisätä tietoisuutta kulttuuriperintöä uhkaavista tekijöistä ja vaikuttaa yhteiskunnan arvoilmapiiriin ja edesauttaa arvojen ja asenteiden muutoksia kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Tutkimus pyrkii tukemaan ja edistämään ajatusta yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja jaetusta vastuusta sen suojelemiseksi.
Oik. lis / LL. M Tini Peterzens väittelee 9.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Kulttuuriesineen suoja - Laittoman kulttuuriesineen palauttaminen kansainvälisenä ongelmana". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston Metsätalo, sali 1, Unioninkatu 40.
Vastaväittäjänä on professori Eva Tammi-Salminen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Tuula Linna.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Tini Peterzens
puh. 050 521 7776
tini.peterzens@helsinki.fi