Tutkimuksen mukaan vapaakauppasopimus aiheuttaa hyvinvointivaikutuksen, jonka nykyarvo on 1-4 prosenttia alkuperäisestä bruttokansantuotteesta. Hyvinvointivaikutus keskimääräiselle EU-kansalaiselle vastaa noin 460–1160 euron kertaluonteista lisäkulutusta.
- Tulos antaa ymmärtää, että TTIP:n myönteinen vaikutus hyvinvointiin saattaa jäädä maltilliseksi. Pääosa hyvinvointivaikutuksesta aiheutuu muiden kaupan esteiden alentamisesta, koska tullit ovat jo entuudestaan matalat, sanoo tutkija Juha Tervala Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
TTIP lisäisi Suomen bkt:tä sadoilla miljoonilla
Tutkimuksen mukaan vapaakauppasopimus lisäisi EU:n ja Yhdysvaltojen bruttokansantuotetta 0,2-0,4 prosenttia. Tulos on lähes samansuuruinen kuin muissa edeltävissä tutkimuksissa, joissa TTIP-sopimuksen on oletettu johtavan yhtä suureen kansainvälisen kaupan liberalisointiin. Jos vaikutus Suomen talouteen olisi sama 0,2-0,4 prosenttia, niin vapaakauppasopimus lisäisi kotimaan bruttokansantuotetta 330–790 miljoonalla eurolla.
– TTIP lisäisi EU:n ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa huomattavasti, mutta myönteiset vaikutukset bruttokansantuotteeseen ja hyvinvointiin saattavat olla maltillisia. Tutkimuksen tulokset joka tapauksessa tukevat pyrkimyksiä tehdä TTIP-sopimus, Tervala ja Philipp Engler sanovat.
Tutkimuksessa analysoitiin transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden hyvinvointivaikutuksia, kun edeltävät tutkimukset ovat keskittyneet kansainvälisen kaupan ja bruttokansantuotteen muutoksiin. Hyvinvointivaikutus riippuu kulutuksen ja työllisyyden muutoksista. Tutkimuksessa oletettiin, että TTIP johtaa EU:n ja Yhdysvaltojen välisten tuontitullien poistamiseen ja muiden kansainvälisen esteiden laskemiseen neljänneksellä.
Tutkijat muistuttavat tutkimuksen rajoitteista, koska se sivuuttaa kanavia, joiden kautta TTIP-sopimus voi vaikuttaa hyvinvointiin. Tärkeisiin kysymyksiin liittyviä talouspoliittisia johtopäätöksiä ei pidä tutkijoiden mielestä tehdä yksittäisten tutkimusten perusteella.
- Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat TTIP:n olevan hyödyllinen. Rakentavan keskustelun pitäisi keskittyä analysoimaan sitä, minkä tyyppinen TTIP-sopimus edistää EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisten hyvinvointia kaikkein eniten, Tervala toteaa.
Vapaakauppasopimuksen kannattajat esittävät, että EU:n ja Yhdysvaltain välisten tuontitullien ja muiden kaupan esteiden alentaminen lisäisi kansainvälistä kauppaa ja bruttokansantuotetta. TTIP-sopimuksen kriitikot väittävät, että taloudelliset hyödyt ovat pieniä ja mahdolliset haitat kuluttajansuojaan ja ympäristölle ovat merkittävämpiä tekijöitä.
Yhdysvallat ja EU ovat hieroneet TTIP-sopimusta vuodesta 2013. Sopimuksen 14. neuvottelukierros käytiin heinäkuussa Brysselissä.
Vertaisarvioitavaksi viety tutkimus Welfare Effects of TTIP in a DSGE Model on julkaistu Berliinin vapaan yliopiston keskustelunaloitteena:
Lisätiedot:
Tutkija, yliopistonlehtori Juha Tervala, Helsingin yliopisto
Puh. 050 5862968