Tiivis yhteistyö turvallisuuspolitiikan parissa kantaa hedelmää - huikea tapahtumaviikko huhtikuussa

Huhtikuun viimeinen viikko on turvallisuuspolitiikasta, Venäjästä ja kyberturvallisuudesta kiinnostuneille toiveiden täyttymys. Helsingin yliopiston keskustakampuksella sekä Maanpuolustuskorkeakoulun tiloissa Santahaminassa järjestetään kolme erillistä Venäjän turvallisuuspolitiikkaa käsittelevää tilaisuutta.

Aleksanteri-instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun välillä on perinteisesti ollut monipuolista yhteistyötä. Venäjä-asiantuntemus on Suomessa aina ollut puolustusalalla tärkeää, ja eri korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on ollut siinä omat painopisteensä ja vastuualueensa. Tiedonkulusta ja -vaihdosta on huolehdittu mm. johtoryhmätyöskentelyllä ja julkaisuvaihdolla.  Yhteistyö tiivistyi ja konkretisoitui uudella tavalla, kun Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto perustivat lahjoitusvaroin professuurin Venäjän turvallisuuspolitiikan alalle keväällä 2017. Tehtävää hoitamaan valittiin apulaisprofessori Katri Pynnöniemi. Jo hieman aiemmin Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselle perustettiin Venäjä-ryhmä,  jota johtaa sotilasprofessori, everstiluutnantti Petteri Lalu.

Nyt toista kertaa järjestettävä Santahaminan Venäjä-seminaari on tämän yhteistyön näkyvä tulos. Seminaari pidetään torstaina 25. huhtikuuta Santahaminatalossa. Sen pääpuhujina ovat Michael Kofman (CNA Corporation ja Kennan Institute, Woodrow Wilson International Center, Washington, D.C. ) ja Kati Parppei (Itä-Suomen Yliopisto).

– Tämän vuoden seminaari on suunnattu myös kansainväliselle yleisölle ja voi siten edistää tutkijoiden verkostoitumista ulkomaisiin projekteihin ja keskusteluihin. Esityksissä tuodaan esiin uusinta kotimaista ja ulkomaista tutkimusta Venäjän viholliskuvista sekä kyberistä, ja informaatiovaikuttamisesta, Pynnöniemi kertoo.

Kaksi pääpuhujaa tuovat erilaiset näkökulmat keskusteluun: toinen keskittyy nykypäivän kysymyksiin, toinen tuo esille turvallisuuspoliittisten aatteiden historiallisia taustoja.

– Michael Kofman on tällä hetkellä yksi tunnetuimmista Venäjän asevoima-analyysiin osallistuvista tutkijoista. Hänen arvionsa ovat yleensä hyvin ajankohtaisia ja mielestäni realistisia. Yhdysvaltalaisena hänen näkökulmansa poikkeavat usein raikkaalla tavalla suomalaisista näkökulmista. Kati Parppein tutkimuksen kohteena ovat historialliset narratiivit kansakunnan rakentamisen ja sen politiikan perusteluissa. Venäjällä historiallisten kieli- ja mielikuvien käyttö politiikan välineenä on lisääntynyt 2000-luvun alusta lähtien. Halusimme tuoda esille, että myös tämän alueen tutkimus lisää ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta ja ehkäpä haastaa arvioimaan myös oman kansakuntamme historianarratiivien objektiivisuutta, kertoo toinen seminaarin pääjärjestäjistä, Petteri Lalu.

– Seminaariin liittyvä yhteistyö on meille kaikille muistutuksena siinä, että tutkimustulokset eivät synny pelkästään kammioissa, eikä turvallisuuden tai puolustuksen kehittämisen tietopohjaa ole mahdollista tuottaa yhden alan sektoritutkimuksella, Lalu sanoo.

Helsingin yliopistollakin keskustelussa #turpo

Vaikka Santahaminan seminaari onkin jo loppuunmyyty, ei aiheesta kiinnostuneiden tarvitse jäädä odottamaan ensi vuoden Venäjä-seminaaria: myös Helsingin yliopistolla järjestetään huhtikuun viimeisellä viikolla kaksi tapahtumaa turvallisuuspolitiikkateemalla. Keskiviikkona 24.4. Aleksanteri-instituutin New Perspectives on Russia and Eurasia -seminaariin saapuu vieraaksi Keir Giles (Royal Institute of International Affairs (Chatham House)). Giles on laajasti perehtynyt Venäjän sotilaspolitiikan ja armeijan kysymyksiin, ja julkaisi vastikään tutkimustaan yleistajuisessa kirjassa Moscow Rules: What Drives Russia to Confront the West. Perjantaina 26.4. taas Tiedekulmassa on keskustelussa Routledgen alkuvuodesta kustantama Handbook on Russian Security Policy. Toimittaja Joonas Pörsti haastattelee kahta kirjan kirjoittajista, Katri Pynnöniemeä ja Derek Averrea (CREES, University of Birmingham) mm. psykologisesta sodankäynnistä ja Venäjän roolista Syyriassa. Tilaisuuden nimi on Research on Russian Security Policy today.

– Näiden hieman erityyppisten tilaisuuksien avulla voimme tuoda esiin laaja-alaisesti Venäjän ulko- ja sotilaspolitiikkaa käsittelevää tutkimusta ja lisätä tutkimustiedon näkyvyyttä opiskelijoiden, virkamiesten sekä laajan yleisön suuntaan. Ehkä tätä kautta voimme osaltamme vaikuttaa positiivisesti tutkitun tiedon arvostukseen, Pynnöniemi toivoo.

Tutkittu tieto pääsee suoraan osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa jo tilaisuuksien järjestäjien yhteistyön kautta. Järjestelyihin osallistuu kahden yliopiston lisäksi myös muita tahoja, muun muassa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus. Viime vuoden tapaan Santahaminan Venäjä-seminaarin järjestämistä tukee Mannerheim-säätiö.

Uutta sukupolvea kasvattamassa

Entä miten voidaan vaikuttaa siihen, että aihepiiristä kiinnostuneet myös sitoutuisivat sen tutkimiseen ja alan edistämiseen? Pelkät seminaarit ja yleisökeskustelut eivät pitkälle kanna, ellei alan kehittämiseen ole resursseja.

- Yhteistyö on avain tähänkin, sanoo Katri Pynnöniemi. Tänä keväänä olen opettanut Venäjän turvallisuuspolitiikan kurssit sekä suomeksi, että englanniksi. On ollut mukava huomata, että opiskelijat ovat erittäin motivoituneita ja innostuneita. Meillä on nyt myös viimeisiä viikkoja auki haku tohtorikoulutettavan paikkaan. Tohtorikoulutettava tulee työskentelemään Sotataidonlaitoksen Venäjä-ryhmässä ja osallistumaan sen tutkimukseen.  Uutta sukupolvea siis kasvatellaan!

Professuurin mahdollistivat lahjoitukset Mannerheim-säätiöltä, Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä ja Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiöltä.