Terveyspalvelut syventävät hyvinvointieroja

Hyvä yhteiskunta 2100 -teemasyksyn seminaarissa perattiin ilmiöitä, joiden epätasa-arvoisuuteen täytyy puuttua. Tällä hetkellä erojen tasaamisen politiikka rapistuu.

Miksemme me rakenna hyvinvointimaailmaa samalla tai edes samansuuntaisella rohkeudella kuin 1900-luvun alussa rakennettiin pohjoismaista hyvinvointivaltiota, kirjailija Elina Hirvonen kysyi vetäessään eilen 3.11. yhteen yliopistolla syksyllä käytyjä Hyvä yhteiskunta 2100 -keskusteluja.

Hyvinvointiyhteiskunnasta puhutaan  kuin se olisi vain kilpailuetu maailmanmarkkinoilla. Kestääkö hyvinvointivaltio kilpailuvaltioksi muuttamisen?

Annamme ihmisten kuolla Euroopan porteille ja pahennamme ilmastonmuutosta, joka ajaa miljoonia kodeistaan, Hirvonen sanoi.

‒ Yhteiskunta tuntuu ottaneen tehtäväkseen alistumisen.

Myös samassa Hyvän yhteiskunnan rakennuspalikat -seminaarissa puhunut poliittisen historian professori Pauli Kettunen tarttui globaaleille voimille periksi antamiseen. Hyvinvointiyhteiskunnasta puhutaan  kuin se olisi vain kilpailuetu maailmanmarkkinoilla. Kestääkö hyvinvointivaltio kilpailuvaltioksi muuttamisen? professori mietti.

Tasaamisen harha

Sisältä katsoen muodonmuutos kilpailuvaltioksi tarkoittaa kansallisen ”tasaamisen politiikan” rapautumista, Kettunen luonnehti, ja sosiaali- ja terveydenhuollon professori Juhani Lehto konkretisoi asiaa terveydenhuollon näkökulmasta.

Miten selitämme, että terveempinä ja pidempään eläville ryhmille tarjotaan teini-iästä alkaen paremmat palvelut?

Suomesta puhutaan ankaran veroprogression ja toimeentuloerojen tasaamisen suurmaana, mutta itse asiassa terveydenhuoltojärjestelmämme rahoitus on lievästi regressiivinen, Lehto sanoi. Se siis kasvattaa eroja, ei pienennä niitä.

‒ Miten selitämme, että terveempinä ja pidempään eläville ryhmille tarjotaan teini-iästä alkaen paremmat palvelut? Lukion terveydenhuolto on parempaa kuin ammattikouluissa ja vakituisissa töissä olevat ihmiset saavat parempaa palvelua kuin pätkätöitä tekevät tai työttömät.

‒ Terveemmät ja pienemmässä riskissä olevat käyttävät palveluja enemmän, koska ne ovat heille paremmin saatavilla. Ongelmia ehkäiseviäkin palveluja kohdistetaan vähemmän pienituloisiin.

Sote ja eläkeuudistus

Hyvinvointikuilun rinnalla kasvavat eri väestöryhmien eliniän erot, ja vielä melkoista vauhtia, Lehto totesi. Elinajanodotteen paljon puhuttu nousu ei siis koske kaikkia, vaan 20 prosenttia ihmisistä jää ulkopuolelle.

Hyvinvointikuilun rinnalla kasvavat eri väestöryhmien eliniän erot, ja vielä melkoista vauhtia.

Ehkä sosiaalipolitiikkaa pitäisikin arvioida klassisesti sen mukaan, kuinka hyvin se torjuu ennenaikaisia kuolemia, Lehto sanoi. Nyt miesten huonoimmin voiva viidennes kuolee keskimäärin juuri siinä iässä, jota on pitkällä aikavälillä kaavailtu eläkkeelle pääsyn rajapyykiksi.

Valmis, tänä syksynä sinetöity eläkeuudistuskin jo vähentää heidän eläkevuosiaan neljänneksen, kun taas ylemmät sosiaaliluokat menettävät prosentuaalisesti puolta vähemmän, professori laski.

‒ Jos sote-uudistus toteutettaisiin siinä muodossa kuin ehdotus oli lausuntokierroksella, se vielä pahentaisi tilannetta hiukan. Terveydenhuoltojärjestelmän tasa-arvoa syövä vaikutus siis edelleen vahvistuisi. Terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn edellytykset huononisivat.

Hyvä yhteiskunta 2100

Hyvän yhteiskunnan rakennuspalikat -seminaari 3.11.2014

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta