Suomen varautuminen häiriötilojen hallintaan puutteellista

Häiriötilanteiden ja kokonaisturvallisuuden hallinta edellyttää Suomessa merkittäviä korjaavia toimenpiteitä ja uudistuksia.

Alivaltiosihteeri emeritus Juhani Kivelä väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 26.2. aiheesta Hiljainen hälytys: Yhteiskunnan häiriötilanteiden hallinnan tila vuosina 2012–2014. Tutkimuksessa pureudutaan normaaliolojen, häiriötilanteiden sekä sotaolojen turvallisuuden hallintaan. Miltä häiriötilanteiden hallinnan tila näyttää käytännön toimivaltaisten viranomaisten näkökulmasta 2000-luvulla tehtyjen hallinnonuudistusten ja turvallisuusympäristömuutosten jälkeen? Kivelä kysyy. Tutkimuskysymykseensä Kivelä etsi vastausta haastattelemalla henkilökohtaisesti yhteensä 130 maan eri alueiden ja keskushallinnon turvallisuustoimijaa.

Kivelän tutkimuksen lähtökohtana on hänen omiin hallinnollisiin kokemuksiinsa perustuva näkemys siitä, että päättäjiltä puuttuu tietoa uudistusten vaikutuksista häiriötilanteiden käytännön hallintaan.
– Häiriötilanteiden hallinta on käsitteenä uusi, valtioneuvoston päätöksissä 2010-luvulla jäsennetty turvallisuushallinnan osa, Kivelä sanoo.

Tutkija esittää maanpuolustuskoulutuksen uudistamista

Kivelän mukaan häiriötilanteiden hallinta oli tutkimusajankohtana käytännön turvallisuusviranomaisten näkökulmasta hallinnollisesti jäsentymätön. Vuoden 2012 periaatepäätöksen käsitys normaaliolojen järjestelyjen toimivuudesta häiriötilanteissa ei vastannut vuonna 2012 eikä vielä vuoden 2014 päättyessäkään häiriötilanteiden hallintavaatimuksia.

Hallinnan tilassa näytti vuoden 2014 päättyessä olevan merkittäviä strategisen johtamisen, säädösten, rakenteiden sekä koulutuksen puutteita. Tutkimusvuosien aikana häiriötilanteiden uhkat lisääntyivät ja niiden hallinnasta muodostui aiempaa tärkeämpi kokonaisturvallisuuden osa. Kivelän esiin nostamat puutteet heikensivät myös kokonaisturvallisuuden hallintaedellytyksiä.

Tutkimuksessa korostui turvallisuustoimijoiden yhteistoimintakoulutuksen puute. Käytännön ehdotuksena tutkija esittää alueellisen maanpuolustuskoulutuksen uudistamista tasapainoiseksi kokonaisturvallisuuskoulutukseksi.

Juhani Kivelä väittelee Helsingin yliopistossa 26.2.2016 klo 12. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen suuressa juhlasalissa (Unioninkatu 34). Väitöstiivistelmä

Väittelijän yhteystiedot: Juhani Kivelä, puh. 040 720 0564, juhani.kivela@kolumbus.fi

Tietoja väittelijästä

Sotilasarvoltaan majuri Juhani Kivelä on työskennellyt vuosina 1989–1999 valtiovarainministeriön hallinnollisena alivaltiosihteerinä ja ministeriön valmiuspäällikkönä.

Vuonna 1934 syntynyt väittelijä on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 1953 Tampereen lyseossa, metsänhoitajatutkinnon vuonna 1958 Helsingin yliopistossa sekä väitellyt hallintotieteiden tohtoriksi vuonna 2010 Tampereen yliopistossa. Kivelä on työstänyt molemmat väitöskirjansa eläkkeellä ollessaan. Uusimpaan hän sai herätteen Keski-Suomen maakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa pitämästään juhlapuheesta sekä elämänkokemuksestaan turvallisuustoimijana. Hän sai Helsingin yliopiston kanslerilta Nils Oker-Blomilta jo vuonna 1987 erivapauden opiskella jatkotutkintoa valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kivelä aloitti opinnot, mutta vielä tuolloin työelämä vei mukanaan ja nimitys valtiovarainministeriöön pistivät opinnot tauolle ja ensimmäinen väitös syntyi ennen mieleen kytemään jäänyttä suunnitelmaa. Kivelä on kuitenkin suunnistajana omaksunut periaatteen: Vaikka harhailet, et keskeytä.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta