Suomen mediamaiseman uudet tulokkaat

Hyperlokaali julkaiseminen Suomessa -hankkeessa Helsingin ja Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet uudentyyppisen paikallisen median rakentumista. Hyperlokaali media sijoittuu tavoitteiden, organisaation ja työkäytäntöjen näkökulmasta perinteisen median ja sosiaalisen median väliin. Tutkimuksessa on kartoitettu myös laajemmin paikallismedian asemaa ja tilannetta osana suomalaisen mediamaiseman ja journalismin murrosta.

Tutkimuksen valossa perinteisellä paikallismedialla, kuten paikallis-, kaupunki- ja ilmaisjakelulehdillä, on keskeinen osa suomalaisessa mediamaisemassa ja suomalaisten media-arjessa. Tutkimuksessa tehdyn kartoituksen perusteella Suomessa ilmestyi edelleen noin 160 tilattavaa 1-3 kolme kertaa viikossa ilmestyvää sanomalehteä. Suurin osa niistä on pieniä paikallislehtiä. Ilmais- ja kaupunkilehtiä löydettiin yli 130 kappaletta. Lisäksi on lukematon määrä paikallisia harvemmin ilmestyviä julkaisuja, ilmoituslehtiä ja kausijulkaisuja.

Tutkimuksen mukaan Suomeen on syntynyt 2000-luvun aikana uudentyyppistä paikallista julkaisemista, jota voidaan kutsua hyperlokaaliksi. Hyperlokaaleihin julkaisuihin on laskettu mukaan julkaisut, jotka sijoittuvat perinteisen median ja sosiaalisen median väliin, rajautuvat maantieteellisesti varsin pienelle alueelle ja täyttävät yleisön osallistumisen mahdollisuuden sekä ajankohtaisuuden kriteerit. Hyperlokaalit julkaisut toimivat pääosin verkkojulkaisuina, mutta useita julkaistaan rinnakkain verkossa ja painettuna versiona.

– Luonteeltaan, tavoitteiltaan ja liiketoimintamalleiltaan Suomeen syntyneet hyperlokaalit julkaisut ovat hyvin erilaisia. Osa on ammattimaisia, kuten esimerkiksi Kirkkonummella ilmestyvä Viisykkönen, osa taas enemmän harrastajamaisia, sanoo tutkimushankkeen johtaja, journalistiikan professori Jaana Hujanen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista.

"Luonteeltaan, tavoitteiltaan ja liiketoimintamalleiltaan Suomeen syntyneet hyperlokaalit julkaisut ovat hyvin erilaisia. "

Yleisön osallistumisen näkökulmasta julkaisujen käytännöt vaihtelevat. Osa vastaanottaa juttuvinkkejä mutta ei kutsu lukijoita aktiiviseen vuoropuheluun. Joissakin julkaisuissa huomattava osa sisällöstä on lukijoiden ja yhteistyökumppanien tuottamaa. Julkaisu voi pyrkiä täyttämään koettua uutisaukkoa paikkakunnalla tai se voi keskittyä kertomaan paikallisista tapahtumista ja historian merkkipäivistä.

Merkittävä hyperlokaalien julkaisujen tulevaisuutta koskeva kysymys on taloudellinen kannattavuus. Suurimmalla osalla ei ole liiketaloudellisia tavoitteita, vaan julkaisemisen syyt ovat muita. Vaikka enemmistö hyperlokaaleista julkaisuista ei tavoittele liiketaloudellista menestystä, ne vaikuttavat perinteisten paikallismedioiden toimintaympäristöön ja liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin.

Tutkijamme ovat julkaisseet interaktiivisen verkkoportaalin, jonne on koottu hankkeessa kartoitettuja julkaisuja ja jonne kuka tahansa voi ilmoittaa tietämästään julkaisusta. Tutustu portaaliin.

Tutkimuksessa on pohdittu myös syitä, miksi hyperlokaalin julkaisemisen nousu on ollut verkkaista Suomessa eivätkä entiset toimittajat ole niitä enempää perustaneet, kuten Ruotsissa on tapahtunut. Yhtäältä perinteinen paikallismedia on Suomessa niin vahva, että taloudellisesti kannattavien uusien julkaisujen tulo markkinoille on haastavaa. Toisaalta paikallista informaatiota jaetaan ja kommentoidaan aktiivisesti Facebookissa.

– Vaikka tyypilliset Facebook- sisällöt ovat lähtökohtaisesti muuta kuin journalismia, ne täyttävät ihmisten viestimisen, osallistumisen ja paikallisen tiedon tarpeita ja vaikuttavat tiedon välitykseen ja mediamaiseman rakentumiseen, Jaana Hujanen kertoo.

Tutkimus nostaa esiin paikalliseen mediaan sekä paikallisuuteen ja demokratiaan liittyviä tärkeitä tutkimustarpeita. Jatkossa tarvittaisiin lisää osaamista ja rahoitusta mm. Facebookin tutkimiseen, koska se vaikuttaa olennaisesti muun median tilanteeseen sekä ihmisten mahdollisuuksiin osallistua keskusteluun ja vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Haluaisimme myös pohtia, millä keinoilla mediamaisemaa voisi vahvistaa Suomessa siellä, missä ei ole medioita ja toimittajia.

Tervetuloa tiedotustilaisuuteen hyperlokaalista julkaisemisesta tiistaina 30.1.2018 klo 14 Päivälehden museossa, Ludviginkatu 2-4, Helsinki.

Ennen tiedotustilaisuutta järjestetään hankeen englanninkielinen loppuseminaari Business models for hyperlocal media, jonne media on myös tervetullut. Lisätietoa ja ilmoittautuminen.  

Tutkimuksen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö.

Tutkimusryhmä

Mikko Grönlund

Tutkimuspäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta