Ripuli on maailman yleisin alle 5-vuotiaiden lasten kuolinsyy. Sairauteen kehitetään parhaillaan rokotetta, jota suomalaisturistit ovat testanneet Länsi-Afrikan Beninissä. Matkalle osallistuneesta turistiryhmästä puolet rokotettaan tutkimusrokotteella, kun taas toinen puoli saa placeborokotteet. Turistit antavat lääketieteelliselle tutkimushenkilökunnalle muun muassa ulostenäytteitä rokotteen tehon tutkimiseksi.
Paikallinen aikuisväestö on vastustuskykyistä bakteerille kun taas lapset eivät. Eivät myöskään suomalaiset turistit.
Ripuli on maailman yleisin alle 5-vuotiaiden lasten kuolinsyy.
Professori Anu Kanteleen johtamat lääketutkijat näkivät jo ripulirokotetutkimuksen varhaisessa vaiheessa, että laajassa lääketutkimuksessa tarvitaan sosiaalitieteellistä analyysia. Sosiaalitieteellinen analyysin tarkoituksena on estää osallistujien väärinymmärryksiä ja virheellisiä odotuksia. Analyysi varmistaa myös, että kehitysmaassa tehty tutkimusprojekti viedään läpi mahdollisimman eettisesti ja vastuullisesti.
– Jos uskoo yhteiskuntaa kriittisesti tutkivaan tieteeseen, on myös omaa toimintaa kyettävä tarkastelemaan kriittisesti, sanoo projektissa mukana oleva sosiologian professori Elina Oinas Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista. Rokotetutkimuksen sosiaalitieteellistä osuutta johtaa Turun yliopiston yliopistonlehtori Salla Sariola, jolla on aikaisempaa kokemusta vastaavista lääketieteen tutkimushankkeista.
Elina Oinaan tausta on terveyssosiologiassa. Hän on 1990-luvulta lähtien tutkinut naisia ja terveyttä, muun muassa HIV-aktivismia Etelä-Afrikassa. Oinas vietti kesällä kuukauden Beninin Grand-Popossa tarkkailemassa kahta rokotetutkimukseen osallistunutta turistiryhmää. Beninissä sosiaalitieteilijät tutkivat, kuinka suomalaiset turistit viihtyvät, millaisia odotuksia heillä on matkan suhteen ja kuinka heidän läsnäolonsa vaikuttaa paikalliseen väestöön ja ympäristöön. Matkan käytännön järjestelyistä ja ohjelmasta huolehtii suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo.
– Monet osallistujat kertovat, etteivät haluaisi olla mukana tavanomaisilla ryhmämatkoilla. Heistä tässä on kyse jostakin aivan muusta, vaikka he matkustavatkin ryhmänä, Oinas kertoo.
Tutkimusprojektiin tarvitaan 800 tervettä aikuista turisteiksi. Jotta osanottajia saataisiin tarpeeksi paljon, tarvitaan näkyvyyttä ja turistien hyviä kokemuksia.
Tutkimusprojektiin tarvitaan 800 tervettä aikuista turisteiksi.
– Tutkimusprojekti on erittäin kekseliäs tapa testata rokotetta. Vaihtoehtoina olisi ollut joko testata rokotetta vapaaehtoisilla opiskelijoilla, jotka olisi sitten altistettu bakteerille, tai kerätä näytteitä joka tapauksessa matkustavilta ihmisiltä. Ensimmäinen vaihtoehto ei tuota riittävän realistisia tuloksia ja toinen on logistisesti vaikea toteuttaa, Oinas toteaa.
Merkityksellinen loma
Oinas kertoo, että monet haluavat matkustaa Afrikkaan mutta pitävät matkustamista hankalana. Rokotetutkimusmatka on ollut monille jännittävä mahdollisuus. Ryhmämatka on tarjonnut turvaa ja järjestettyä ohjelmaa.
– Ihmiset haluavat tehdä lomillaan jotakin merkityksellistä. Tällaiselle lomalle lähteminen vaatii osallistujien mielestä uskallusta, mutta asia koetaan todella tärkeäksi. Ylivoimaisen suuri osuus turistien vastauksista on ollut myönteisiä.
Projekti antaa sosiaalitieteelliselle tutkimukselle monia mahdollisia näkökulmia. Oinas vinkkaa, että se on myös oivallinen tilaisuus pro gradua tai tohtorinväitöstä suunnitteleville opiskelijoille. Näkökulmiksi hän listaa muun muassa tutkimusprojektin vaikutukset Grand-Popon talouteen ja paikallisen liiketoiminnan kehitykseen, sosiaaliset suhteet turistiryhmien sisällä sekä osallistujien ja paikallisen väestön välillä sekä sen, kuinka lääketieteellinen tutkimushenkilöstä kokee tutkimuksen tutkimusasemalla.
"Ihmiset haluavat tehdä lomillaan jotakin merkityksellistä."
Tutkimusaseman perustaminen pieneen kylään vaikuttaa paljon paikalliseen yhteiskuntaan, jossa lääketieteellinen traditio poikkeaa paljon länsimaisesta traditiosta. Siksi sen seuraukset on tärkeä tuntea.
– Vaikka projektissa tutkitaankin bakteeria, ulottuu projekti moniin suuriin kohtalonkysymyksiin esimerkiksi superbakteereista ja antibioottiresistenssistä, sillä rokote on yksi tapa olla käyttämättä antibiootteja. Kyse on siitä, kuinka ihminen jopa bakteeritasolla on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, sekä myös globaalista taloudesta ja siitä, kuinka etuoikeutettu länsimaalainen ahdistuu maailman ongelmista, Oinas toteaa.
Yhteiskunnallisessa tutkimusryhmässä ovat mukana myös tutkimusassistentti ja maisteriopiskelija Naomi Vuori sekä Katriina Huttunen, joka tekee paikan päällä Grand-Popossa etnografista tutkimusta.