Tuore tutkimus osoittaa, että kertomus suomalaisen terveysvalistuksen onnistumisesta pitää monelta osin paikkansa. Merkittävä osa suomalaisista on vaihtanut eläinrasvat, kuten voin, kasvirasvalevitteisiin ja kasviöljyihin.
Suomalaiset ovat innostuneet uusista rasvainnovaatioista kuten voi-kasviöljylevitteistä (mm. Voimariinista) 1980-luvun alussa ja kevytlevitteistä 1980-luvun lopulta alkaen. Ne ovat aikanaan edustaneet kevyttä ja terveellistä suhteessa aikaisempiin tuotteisiin. Kolesterolia alentavien kasvistanolituotteiden suosio ei sen sijaan ole koskaan noussut kovin suureksi.
Kehityskulkujen lähempi tarkastelu paljastaa kuinka uusien tuotteiden lisäksi terveysvalistuksen painotukset ja tulkinnat sekä ruokatrendit näkyvät suomalaisten rasvamieltymyksissä nopeastikin, eivätkä kaikki muutokset ole olleet ravitsemussuositusten mukaisia.
– 2000-luvun alkuun asti sellaisten suomalaisten määrä lisääntyi, jotka eivät käyttäneet mitään rasvaa leivän päällä, kertoo Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Piia Jallinoja. – Tämä kertoo siitä, että osa kuluttajista on tulkinnut ravitsemussuositukset niin, että mitä vähemmän kaikkia rasvoja sen parempi. Osa jopa kammoaa rasvaa.
Samasta ilmiöstä kertoo kevytlevitteiden suosion kasvu vuoteen 2009 asti. Kevytlevitteiden suosion taustalla lienee myös 2000-luvulla kasvanut huoli lihavuuden lisääntymisestä.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio muutti tottumuksia
Vuoden 2009 jälkeen vähähiilihydraattisten ruokavalioiden suosio ja tiedotusvälineiden rasvakiistat näkyvät suomalaisten rasvavalinnoissa: kevytlevitteiden suosio laski ja voi-kasviöljylevitteiden ja voin käyttö lisääntyi. Vähähiilihydraattisiin ruokavalioihin liitetään usein luonnolliseksi ja terveelliseksi mielletyn voin suosiminen ja margariinien ja kevytlevitteiden karttaminen.
– Karppaukseen liittyvää eläinrasvojen käytön lisääntymistä jatkui kuitenkin vain kolme vuotta, Jallinoja summaa. – Tämän jälkeen kevytlevitteiden ja voi-kasviöljylevitteiden suosio tasaantui vuoden 2012 tasolle.
Tiedot selviävät Suomen Akatemian rahoittamasta, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta: Jallinoja P, Kahma N, Helakorpi S, Niva M & Jauho M (2015). Dietary fat choices in Finland. Long-term trends and short-term changes, 1978–2014. Research on Finnish Society, 8, 73-77.
Lisätietoja:
Dosentti Piia Jallinoja, puh. 029 41 20900, s-posti piia.jallinoja@helsinki.fi