Revitty rajamaa

ARTIKKELI (4/14) | Ukraina suuntasi oranssin vallankumouksen jälkeen selkeästi kohti länttä vuonna 2004. Taloudelliset ja poliittiset uudistukset kuivuivat kuitenkin kokoon uusien johtajien taistellessa keskenään vallasta.

Vuonna 2010 vallan painopiste siirtyi maan itäosiin, kun presidentiksi nousi Viktor Janukovytš. Ukrainalaisilla ei taaskaan ollut onnea maan johtajan suhteen. Talousvaikeudet syvenivät, mutta presidentin lähipiiri rikastui.

Väitöskirjatutkija Mark Taramae asui Kiovassa lähes koko Janukovytšin valtakauden.

— Hinnat nousivat, korruptio lisääntyi ja sensuuri paheni. En ole nähnyt missään maassa pääkaupunkia, jossa kadut olisivat yhtä huonossa kunnossa, Aleksanteri-instituutissa työskentelevä Taramae sanoo.

Ukrainalaiset kyllästyivät lopulta Janu­ko­vyt­šin klikkiin. Euromaidaniksi kutsutut mielenosoitukset nostivat helmikuussa valtaan jälleen länsimielisen hallituksen, jota Venäjä on pyrkinyt sen jälkeen kaikin tavoin horjuttamaan.

Ukrainan itsenäisyyden ajan vaikeudet ovat osittain seurausta maan jakautuneisuudesta. Maan länsi- ja keskiosissa puhutaan voittopuolisesti ukrainaa ja väestö pitää itseään etnisesti ukrainalaisena. Maan itä- ja eteläosissa väestö on venäjänkielistä: harva edes ymmärtää kunnolla virallista kieltä.

NÄLKÄ JA TERRORI | Kasvava osa ukrainalaisista ha­luaisi välttää vastakkainasettelun Venäjän ja lännen välillä, sanoo Aleksanteri-instituutin Ukraina-opintokokonaisuuden opettaja Arseniy Svynarenko.
Monilla venäjänkielisillä alueilla alueellinen identiteetti on vahvempi kuin kansallinen. Nämä alueet venäläistyivät voimakkaasti Neuvostoliiton aikana, erityisesti 1930-luvun poliittisen terrorin ja nälänhädän vuosina.

— Itä- ja Etelä-Ukrainassa kuoli noin kolme miljoonaa ihmistä vuosien 1932–1933 nälänhädässä. Satoja ukrainalaisia taiteilijoita, kirjailijoita ja älymystön edustajia sai surmansa Karjalassa NKVD:n leireillä, joihin toisinajattelijoita vangittiin, Svynarenko toteaa.

Ukraina on Euroopan viljavimpia alueita, mutta maa kärsi nälästä pakkokollektivisoinnin seurauksena. Ukrainalaiset talonpojat asettuivat vastustamaan yhteistiloja, jolloin Neuvostoliittoa johtanut Josif Stalin määräsi viljan takavarikoitavaksi nujertaakseen kapinoinnin. 

— Alueella vaikutti vielä tuolloin 1600–1700-luvun kasakkavaltion perinne. Asioista oli totuttu päättämään yhdessä demokraattisissa kokouksissa, Svynarenko muistuttaa.

Väestömenetykset heikensivät Ukrainan kieltä ja kulttuuria. Itä-Ukrainaan muutti Venäjältä insinöörejä ja työmiehiä rakentamaan kaivoksia ja tehtaita.

MIKÄ PROVOSOI? | Monet etnisten venäläisten jälkeläisistä suhtautuvat erittäin epäluuloisesti Kiovan uuteen hallitukseen. Euromaidanin mielenosoituksissa vaaka kallistui helmikuussa voimakkaasti länsimielisten hyväksi.

Pääministeriksi nousi Isänmaa-puo­lueen Arseni Jatsenjuk, joka kuuluu kaasubisneksessä 1990-luvulla rikastuneen entisen pääministerin Julia Tymošenkon lähipiiriin. Äärioikeistolainen Vapaus-puolue sai uudesta hallinnosta varapääministerin ja puolustusministerin paikat sekä neljä muuta korkeaa virkaa.

Yksi uuden hallituksen ensimmäisiä päätöksiä oli kumota laki, jonka nojalla venäjän kieli oli saanut osassa Ukrainaa alueel­lisen kielen aseman. Päätös provosoi venäjää puhuvaa väestöä ja lisäsi Venäjän voimapolitiikan kannatusta Krimin niemimaalla ja Itä-Ukrainassa. 

Kansallismielisen äärioikeiston kannatus on helmikuisen mielipidemittauksen mukaan Ukrainassa vain noin kuusi prosenttia. Kiovan Maidanilla alkaneessa kansannousussa mielenosoituksiin osallistui tavallista keskiluokkaa kaikkialta maasta. Äärioikeisto oli  pieni, mutta joukkovoiman kannalta tärkeä vähemmistö.

Venäjä on käyttänyt tätä vähemmistöä propagandassaan väittäessään fasistien kaapanneen vallan ja uhkaavan etnisten venäläisten turvallisuutta Ukrainassa.

EI JAKAANTUMISELLE | Ukrainan länsi- ja itäosien väliset erot näkyvät selkeästi myös arvomaailmassa, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik kertoo. Aiemmin Puolaan ja Itävalta-Unkariin kuuluneessa Länsi-Ukrainassa suhtaudutaan myönteisemmin demokratiaan ja yrittäjyyteen. Alueella on enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Itäosissa ihmiset ovat poliittisesti passiivisempia ja kaipaavat vahvaa johtajaa. Leipä tulee Neuvostoliiton ajalta peritystä terästeollisuudesta. Ihmiset seuraavat hämmentyneinä Venäjän televisiota eivätkä tiedä mitä ajatella maansa nykytilasta.

Onko Ukrainan hajoaminen vain ajan kysymys?

— Jonkinlainen ukrainalainen identiteetti on kriisin aikana vahvistunut. Itä-Ukrainassa perheyhteydet voivat olla tiiviitä Venäjän puolelle rajaa, mutta aika moni sanoo silti, ettei halua Ukrainan hajoamista, Raik toteaa.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta