Religion, Conflict and Dialogue -keskuksen toiminta laajenee

Globaalin islamin ja islamilaisen feminismin tutkija Didem Abaday ja uskontopsykologiaan erikoistunut tutkijatohtori Teemu Pauha aloittivat työnsä elokuun alussa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa toimivassa RCD-tutkimuskeskuksessa. Rekrytoinnit on tehty lahjoitusvaroilla.

Open Society -säätiö ja William and Mary Greve -säätiö lahjoittivat Helsingin yliopistolle vuonna 2018 tukeakseen teologiseen tiedekuntaan sijoittuvaa monitieteistä Religion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskusta. Lahjoitukset edistävät tutkimusta uskontojen ja sukupuolen roolista konflikteissa ja niiden ratkaisemisessa.

Uusina tutkijoina RCD-tutkimuskeskukseen rekrytoidut Didem Abaday ja Teemu Pauha aloittivat työnsä 1.8. alkaen kyseisten lahjoitusvarojen avulla.

Didem Abaday: islam ei ole vain institutionaalista uskonnon harjoittamista ja poliittista aktivismia, vaan arkielämän elettyä uskontoa ja itseilmaisua

Didem Abaday

Turkkilaissyntyinen globaalin islamin ja islamilaisen feminismin asiantuntija Didem Abaday saapuu RCD-tutkimuskeskukseen Tukholman yliopistosta, jossa hän on työskennellyt tutkijatohtorina etnologian, uskontojen historian ja sukupuolentutkimuksen osastolla.

Abadayn tutkimuskohteina ovat muun muassa muslimi-identiteetit muslimienemmistöisissä ja -vähemmistömaissa, islamilainen naisasialiike, islamilainen muoti ja pukeutuminen sekä muslimien diaspora. Hänen tämänhetkisessä tutkimusprojektissaan ”Contemporary Encounters between Islamic Dress, Fashion and Gender: Pious Muslim Women’s Sartorial Strategies in Diaspora” pureudutaan muslimien kosmopoliittisuuteen sekä islamilaiseen pukeutumiseen eletyn uskonnon näkökulmasta eurooppalaisessa sekä pohjois-amerikkalaisessa maahanmuuttokontekstissa.

– Tutkimukseni tuo esille monimutkaista suhdetta islamilaisen etiikan ja estetiikan välillä, jota musliminaiset käyvät diasporassa läpi huntupukeutumisen yhteydessä. Kyseisessä prosessissa kysymykset uskonnosta ja sen harjoittamisesta sekä itseilmaisusta niin yksityisessä kuin julkisessa tilassa tulevat konkreettisesti ilmi. Haluan korostaa sitä, kuinka tärkeää on tutkia elämänkerrallisia kokemuksia uskonnon merkityksestä arjessa. Kyse ei ole vain diskursiivista käytännöistä, vaan eletyn elämän subjektiivisista merkitysprosesseista, Abaday toteaa.

Hänen mukaansa viimeaikaisessa etnografisessa tutkimuksessa on tarkasteltu yhä enemmän muslimielämän näkymättömiä ja arkipäiväisiä tapoja.

– On hyvä, että tutkimuksessa nähdään myös hypernäkyvien islamilaisten institutionaalisten uskonnon harjoittamisen muotojen taakse, jotka yhdistetään tyypillisesti tietynlaiseen islamilaiseen poliittiseen aktivismiin. Haluan myötävaikuttaa omalla työlläni sellaisen tutkimussuuntauksen kehittymiseen, missä jokapäiväisiä eletyn uskonnon käytäntöjä ja uskonnollisia merkityksiä tarkastellaan suhteessa anti-islamilaisiin näkemyksiin.

Teemu Pauha: uskonnollisten vähemmistöjen moninaisia identiteettejä ei huomioida riittävästi

Teemu Pauha

Uskonnon sosiaalipsykologisiin kysymyksiin erikoistunut Teemu Pauha on ensimmäiseltä koulutukseltaan psykologi. Psykologin tutkinnon jälkeen hän jatkoi opintojaan uskontotieteessä suorittaen sekä maisterin että tohtorin tutkinnot.

Väitöskirjassaan “Religious and national identities among young Muslims in Finland: A view from the social constructionist social psychology of religion” vuodelta 2018 Pauha tarkasteli nuorten suomalaismuslimien kansallisia ja uskonnollisia identiteettejä: sitä, miten ollaan nimenomaan ”suomalaisia muslimeita”.

– Olen toiminut väitöskirjani jälkeen apurahatutkijana sosiaalipsykologian oppiaineessa, missä olen tutkinut ennen kaikkea uskontoryhmien välisiä suhteita. Lisäksi olen tutkinut esimerkiksi uskosta luopumista, islamilaisten saarnojen moraalipsykologiaa ja Helsinkiin suunnitellusta ”suurmoskeijasta” käytyä keskustelua, Pauha kertoo.

Religion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskuksessa Pauha keskittyy shiia- ja sunnimuslimien keskinäisiin suhteisiin.

– Olen kiinnostunut erityisesti ryhmärajojen sosiaalipsykologisesta rakentumisesta: Millä tavoilla toisia määritellään joko samaan tai eri ryhmään kuuluviksi? Korostetaanko joissain tilanteissa sunnien ja shiiojen yhtäläisyyksiä ja joissain tilanteissa taas eroja? 

Pauhan mukaan yleinen käsitys muslimeista tuntuu usein olevan varsin stereotyyppinen, eikä muslimien keskinäisiä eroja huomioida riittävästi.

– Uskontoaan ahkerasti harjoittavien muslimien lisäksi on suuri joukko ”tapamuslimeita”, joille islamissa ei ole niinkään kyse henkilökohtaisesta vakaumuksesta, vaan perheen tai suvun tapakulttuurista. Islam ei myöskään ole vain maahanmuuttajien tai heidän lastensa uskonto, vaan Suomessa on jo kohta parinsadan vuoden ikäinen tataariyhteisö ja suomalaiskäännynnäistenkin määrä lasketaan tuhansissa.

Tutkijan mielestä on tärkeää huomioida ihmisen monet identiteetit.

– Muslimitkaan eivät ole vain muslimeita, vaan myös naisia tai miehiä, suomalaisia tai ruotsalaisia, äitejä, toimitusjohtajia, homoseksuaaleja, sosiaalidemokraatteja, aseistakieltäytyjiä, näkövammaisia, postimerkkeilijöitä ja niin edelleen.

”Toivon tutkimukseni lisäävän yleistä tietoisuutta islamin monimuotoisuudesta – siitä, että muslimit ovat yhtä monenkirjava ihmisryhmä kuin esimerkiksi kristityt.”

Pauha kertoo olevansa tutkijana lumoutunut siitä, kuinka monilla tavoilla uskonnot vaikuttavat nykypäivän suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Vaikka Suomea usein pidetään maallistuneena maana, uskonnoilla on edelleen merkittävä rooli niin politiikan, yleisen arvokeskustelun kuin kansallisen identiteetinkin kannalta. Uskonnon yhteiskunnallinen merkitys erottuu usein erityisen selvästi, kun tarkastellaan uskonnollisia vähemmistöjä, esimerkiksi juuri muslimeita.

Religion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskuksen toiminta kasvaa koko ajan ja teologinen tiedekunta etsii parhaillaan uusia kumppaneita ja lahjoittajia. Tule mukaan!

Read moreKansainvälisillä lahjoituksilla tukea Helsingin yliopiston Religion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskukselle