Radikaalit konservatiivit

LYHYESTI 6/15 | Kulttuurikonservatismi on pitänyt sisällään myös monenmoista radikalismia.

Jälkimetafyysinen konservatiivinen vallankumous oikeistolais-heideggerilaisuudessa. Muun muassa tästä aiheesta keskusteltiin Tieteiden talolla kesäkuussa Reaction Time -konferenssissa.

Kokoontuminen järjestettiin osana Radikaalin kulttuurikonservatismin intellektuaalinen perintö -tutkimusprojektia.

Oikeustieteilijä Ville Erkkilä esitteli kulttuurikonservatiivisen historioitsijan Jalmari Jaakkolan ajatuksia. Jaakkola toimi Helsingin yliopistossa professorina vuosina 1932–1954.

Jaakkola pelkäsi 30-luvulla monen muun tavoin länsimaisten arvojen tuhoa. Toisaalta hän puhkui intoa, koska arvoja puolusti Lännen ja Pohjoisen kilpi, Suomi. Suomalaisten valiojoukkoa olivat Jaakkolan mielestä pirkkalaiset. He olivat ”perinnäisen järjestyksen” ilmentymiä, miesten miehiä, joissa ei ole mitään naisellista. Heimomytologisointi kuului ajan henkeen.

Jaakkolan ajatukset muistuttavat norjalaisen massamurhaajan Anders Behring Breivikin kirjoituksia. Breivikin Eurooppalaista itsenäisyysjulistusta käsitteli konferenssissa talous- ja sosiaalihistorioitsija Marja Vuorinen.

Eurooppa palaa, Breivik sauhuaa. Feministit kasvattavat heikkoja miehiä. Liberaalit halveksivat kansallista kulttuuritraditiota. Tarvitaan etuvartio islamia vastaan. Tarvitaan sankarillista militarismia. Sitä olisi ainakin Breivikissä itsessään, ”pohjoisen tyypin” edustajassa.

Breivik on kiistämättä sekaisin, mutta hänet voi nähdä myös poliittisena sotilaana. Hänen manifestinsa voidaan hyvin liittää radikaalin kulttuurikonservatismin perinteeseen.

Breivik ilmoitti olevansa ensimmäisiä sadepisaroita. Tutkimusprojektin johtaja, valtio-opin professori Mika Ojakangas päätti konferenssin toivomalla, ettei tänään sataisi.