Putinin ja Stubbin Euroopat

Idäntutkija Jussi Lassila muistuttaa Venäjän liberaaleista nuorista, jotka kaventavat Eurooppaa halkovaa railoa.

Eurooppa katsoo itään. Tyypillisten tilannearvioiden mukaan Ukrainaa tukevan liberaalin lännen vastapuolelta löytyy taantumuksellisen arvokonservatismin Venäjä ja itä.

– Keskustelut sivilisaatioiden sodasta ovat puuta heinää, sanoo Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Jussi Lassila.

– Ukrainan-kriisissä on vastakkain kaksi ortodoksista, slaavilaista valtiota.

Neuvostopolven jälkeen muutos?

Lassilan mielestä äärikonservatiivisuutta ei määrää niinkään itäinen sijainti tai venäläisyys vaan sukupolvi. Se kertoo itänaapurissammekin usein, kenen joukkoihin kuulut.

– Pääkaupunkiseudun suomalaisella kaksikymppisellä saattaa olla paljon enemmän yhteistä moskovalaisen kaksikymppisen kuin itäsuomalaisen maaseudun kuusikymppisen kanssa.

Äärikonservatiivisuutta ei määrää niinkään itäinen sijainti tai venäläisyys vaan sukupolvi.

Venäjän nuoret kaupunkilaiset ovat arvomaailmaltaan merkittävästi avoimempia muulle maailmalle kuin maata yhä hallitseva neuvostosukupolvi.

– Voisi ajatella, että Aleksander Stubbin ja Putinin kommunikaatiossa syntyy enemmän ristiriitatilanteita kuin vaikkapa Paavo Väyrysen ja Putinin tavatessa. Kekkosen kausi oli lähempänä Putinin aikaa: politiikkaa tehtiin kabineteissa.

– Venäjä on ajallisesti eri tilanteessa kuin Eurooppa, ja tällä haavaa länsivastainen konservatismi on valjastettu politiikan välineeksi. Venäjä on ollut hyvin kauan suljettu yhteiskunta ja siksi on naiivia olettaa, että se liberalisoituisi nopeasti.

Kommunismi, vapautuminen ja vastareaktiot

Itäblokki ansaitsee siis, sukupolvieroista huolimatta, arvokonservatiivisen maineensa, Lassilan myöntää. Vanhoillisuus näkyy vaikkapa seksuaalivähemmistöjen kohtelussa.

Ydinkysymys on, kuuluuko Venäjä Eurooppaan. Maantieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti se kuuluu.

– Kommunistisissa diktatuureissa poikkeava käytös torjuttiin tyystin. Seksuaalivähemmistötkin olivat poissaoleva ja raskaasti kriminalisoitu teema. Kun kommunismi sortui, kaikki vaiettu tuli silmille, mistä syntyi torjuntareaktioita. Tämä näkyy erityisen hyvin Venäjällä.

Idäntutkijan mielestä Ukrainan-kriisin nostama kysymys Venäjän asemasta kannattaa joka tapauksessa ottaa vakavasti.

– Ydinkysymys on, kuuluuko Venäjä Eurooppaan. Maantieteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti se kuuluu.

Jussi Lassila on yksi keskustelijoista Tiedekulmassa 16.9. käynnistyvällä Euroopan uusjako -teemaviikolla. Hän osallistuu Arvojen Eurooppa -iltaan 18.9. Keskustelussa pohditaan muun muassa tasa-arvon toteutumista maanosamme eri kolkissa sekä arvokonservatiivisuuden ja -liberaaliuden rajalinjoja.

Tiedekulmassa 15.–19.9.2014: Euroopan uusjako

Keskustelu 18.9.2014: Arvojen Eurooppa

Tiedekulma

Helsingin yliopiston Aleksanteri-insituutti

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta