Perhesiteet voivat nousta taakaksi oleskelulupaa hakevalle

Perhesuhteet Suomessa eivät välttämättä ole hakijan eduksi, kun hän hakee oleskelulupaa perhesiteiden perusteella, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta. Hallinto-oikeuden asiakirjoista löytyi useita tapauksia, joissa suomalaismiehen kanssa avioituneella venäläisnaisella oli aviomiehen lisäksi lapsia ja lapsenlapsia Suomessa. Näitä muita perhesuhteita käytettiin heitä vastaan. Maahanmuuttovirasto ja oikeus tulkitsivat, että naiset käyttävät avioliittoa keinona päästä lastensa ja lastenlastensa luokse.

Myös perhesiteet ulkomaille voivat vaikeuttaa oleskeluluvan saantia.

– On yllättävää, että perhesiteiden painottuminen Suomeen saattaa vaikeuttaa oleskeluluvan saamista. Oleskelulupaa varten parien tulee todistaa, että avioliitto on heidän ainoa motiivinsa muuttaa Suomeen. Ihmisten elämät ja heidän perheensä ovat kuitenkin monimuotoisempia kuin lain asettamat kategoriat edellyttävät, VTM Saara Pellander huomauttaa.

Pellanderin poliittisen historian alan väitöskirja käsittelee, miten käsitykset sukupuolirooleista ja oletukset perheiden ihmis- ja hoivasuhteista vaikuttavat maahanmuuttopolitiikkaan ja sen toimeenpanoon. Esimerkiksi ulkomaalaislaki ja sen soveltamiskäytännöt sisältävät oletuksia hyväksyttävästä perhe-elämästä.

– Ulkomaalaislaissa luodaan perhe-elämästä käsityksiä, jotka eivät heijasta sen enempää suomalaisten kuin ulkomaalaisten todellisia perhesuhteita, Pellander selventää.

Isoäititapaukset toimivat poikkeuksena julkisuudessa

Pellander haastatteli väitöstutkimukseensa poliiseja ja maahanmuuttoviranomaisia. Sen lisäksi hän analysoi eduskuntakeskusteluja, Helsingin hallinto-oikeuden tapauksia sekä Helsingin Sanomien pääkirjoituksia. Aineisto kattaa muun muassa samaa sukupuolta olevien parien perheenyhdistämistä koskevat eduskuntakeskustelut 1990-luvun lopussa sekä niin sanotut isoäititapaukset ja niistä käydyt julkiset keskustelut.

Suomeen muuttavat perheet ja perheenjäsenet esitetään aineistossa usein uhkina. Poikkeuksena tälle ovat niin kutsutut isoäititapaukset. Isoäitien kohdalla julkisessa keskustelussa ei kritisoitukaan ulkomaalaisia perheitä, vaan suomalaista perhekäsitystä ja ulkomaalaislain tulkintaa. Uskonto, sukupuoli ja ikä tulivat keskeisiksi tekijöiksi, kun isoäitien oleskeluluvista kampanjoitiin.

- Monet pitivät suomalaista perhekäsitystä liian kapeana ja kokivat, että isoäitien pitäisi saada jäädä Suomeen. Myös Helsingin Sanomat otti voimakkaasti kantaa ja vaati ulkomaalaislain sallivampaa soveltamista, Pellander sanoo.

Ulkomaalainen helposti uhrin asemaan

Poliittisessa keskustelussa on sekä puolustettu perheiden oikeuksia että vaadittu tiukempaa lainsäädäntöä. Pellanderin väitöskirjasta käy ilmi, että molemmissa tapauksissa ulkomaalainen asetetaan helposti uhrin asemaan.

– Naiset nähtiin usein patriarkaalisen perhe-elämän uhreina. Samoin yksin Suomeen tulevat lapset esitettiin perheidensä uhreina. Näitä käsityksiä käytetään tiukemman politiikan oikeuttamiseksi, mutta myös silloin, kun yritetään puolustaa hakijoiden ihmisoikeuksia, Pellander toteaa.

Valtiotieteiden maisteri Saara Pellander väittelee 11.6.2016 kello 12.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Gatekeepers of the Family - Regulating Family Migration to Finland (Perheen portinvartijat: Perheenyhdistäminen Suomen julkisessa keskustelussa ja viranomaisten tulkinnoissa). Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen salissa 5, Fabianinkatu 33. Vastaväittäjänä on professori Eithne Luibhéid, University of Arizona, ja kustoksena professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirjaa myy Unigrafia Bookstore 

Väitöskirja on myös julkaistu elektronisesti E-thesis -palvelussa

Väittelijän yhteystiedot

Saara Pellander
puh. 040 539 7699, s-posti saara.pellander@helsinki.fi

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta