Pekka Haavisto: Kaikkien kanssa voi neuvotella

Olennaista on neuvoteltavien asioiden rajaaminen, linjaa Thinkfest-tapahtumassa Helsingin yliopistolla vieraillut kehitysministeri.

Niin maailmanpolitiikassa kuin arkielämässäkin on tavallista ajatella, että jonkin osapuolen kanssa ei voi neuvotella lainkaan. Tämä asenne kannattaa kyseenalaistaa, sanoo kehitysministeri Pekka Haavisto.

– Kaikkien kanssa voi neuvotella, mutta kaikkien kanssa ei voi neuvotella kaikesta, Haavisto sanoo.

”Stalkkaajan” kanssa ei voi neuvotella siitä, miten hän pääsisi kohteensa lähelle mahdollisimman hyvin, ministeri sanoi. Siitä puolestaan voi keskustella, mitä seuraavaksi tapahtuu ja millaisia uhkia toimintaan liittyy.

Aikaa on loputtomasti, ja tästä ei lähdetä ennen kuin asia on ratkennut.

Maailmanpolitiikassa ehdottomat neuvottelukiellot ovat usein olleet väliaikaisia. Jonkin aikaa vallitsi laaja kansainvälinen konsensus siitä, ettei Afganistanin talebanien kanssa voi neuvotella. Kun neuvotteluihin ryhdyttiin, aluksi salaisesti, mieli muuttui.

Aikaa on loputtomasti

Maailman kriisipesäkkeissä sovittelu- ja neuvottelutehtävissä työskennellyt Haavisto on koonnut yhteen havaintojaan hyvän neuvotteluprosessin kulusta. Olennaista on hänen mukaansa rakentaa rauhallinen tilanne.

– Jos ympärillä konflikti kärjistyy ja ihmisiä kuolee, voi tuntua, että ei ole aikaa odottaa. Hermostuneessa tunnelmassa ei yleensä kuitenkaan synny neuvottelutulosta. On pysäytettävä kellot. Aikaa on loputtomasti, ja tästä ei lähdetä ennen kuin asia on ratkennut.

Olennaisia taitoja Haaviston listassa ovat myös ennakkovalmistautuminen toisen osapuolen lähtökohtiin tutustumalla ja harras kuunteleminen. Keskeyttää ei pidä, vaikka toinen toistaisi aiemmin tiedettyä.

– Neuvotellessaan ihminen yleensä toistaa ensin alkuperäisen neuvottelupositionsa, mutta jatko voi olla muutosta kohti parempaa.

Kaikkien kanssa voi neuvotella, mutta kaikkien kanssa ei voi neuvotella kaikesta.

Tärkeää on myös huomioida kulttuurierot. Haavisto kertoo esimerkin afganistanilaisesta omanarvontunnosta. Kun hän meni valtiovarainministerin pakeille ja sanoi, että ”haluaisimme auttaa teitä ympäristöongelmien selvittämisessä”, vastaanotto oli jäätävä. ”Kuulkaas nuori mies! Te kiipeilitte puissa, kun meillä oli rahaa tässä maassa.” Pari viikkoa myöhemmin Haavisto kävi uudelleen esittelemässä asiaa, mutta käänsi asetelman: ”Me emme voi tehdä tätä ilman teidän apuanne.” Näin yhteistyö nytkähti liikkeelle.

Retoriikkaa kouluihin

Vaikka suomalaisia ei tunneta erityisen keskustelevana kansana, politiikassamme on hyvää kompromissiosaamista, Haavisto arvioi. Sen perustana ovat ainakin laajat hallituspohjat, työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät ja historian vaikeat keskustelut itänaapurin kanssa.

Neuvottelutaitoja opetetaan silti Suomessa verraten vähän.

– Ehkä kouluissa voisi olla oppiaineena retoriikka, jossa opetettaisiin myös neuvottelutaitoja, Haavisto ehdottaa.

Hän koki omassa koulussaan hyödylliseksi oppiaineeksi puhetekniikan, jossa erilaisia tilanteita käsiteltiin draaman keinoin.

Haavisto luennoi neuvottelemisen taidoista ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaali Thinkfestissä yliopiston Metsätalolla 6.9.

Thinkfest – ajattelun ja tieteen kaupunkifestivaali

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta