Koko pääkaupunkiseudun asuntokanta on muuttumassa yhä kerrostalovaltaisemmaksi. Asuntojen keskikoon pienentyessä on myös asumisväljyys pienentynyt.
- Asumisen kallistuminen ja epävarma taloustilanne ovat johtaneet siihen, että tyydytään aiempaa pienempiin asuntoihin, vaikka tilantarve lisääntyisi esimerkiksi perheen kasvaessa, kertoo tutkija Hannu Kytö.
Yhteistä pääkaupunkiseudun kaupungeille on voimakas pienasuntotuotannon lisääminen sekä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuuden kasvu.
- Pienille asunnoille on tällä hetkellä kysyntää ja ne ovat myös sekä kaupunkien että rakentajien näkökulmasta tuottoisinta asunto-tuotantoa, Kytö tietää.
Vantaa hyötyi muuttovirroista eniten
Tutkimuksen mukaan Espoo rakensi keskimääräistä isompia asuntoja ja sai etenkin pientaloalueilleen hyvätuloisia muuttajia. Vantaan kaupunki hyötyi muuttovirroista eniten siinä mielessä, että sen väestön tulotaso nousi tutkimuskautena eniten, suureksi osaksi lisääntyneen omistus- ja pientalorakentamisen ansiosta: Asuinalueiden asuntokuntien keskimääräinen tulotaso nousi Vantaalla noin 17 000 eurolla. Espoossa ja Helsingissä vastaava nousu oli noin 10 000 euroa. Toisaalta Vantaan asuinalueiden sosioekonomiset erot kasvoivat eniten.
- Tutkimuskauden aikana pääkaupunkiseudun kaupungeissa tapahtui kuitenkin selvä siirtyminen alueiden välisiä eroja tasoittavaan asuntorakentamiseen, Kytö kertoo.
Asuntotuotannon kasvu ei näy hinnoissa
Tutkimuksen mukaan asuntotuotannon voimakas kasvu ei ole vielä heijastunut asuntojen hintoihin niitä alentavasti, mikä johtuu markkinavetoisesta rakentamisesta.
- Hintasäännellyn aravatuotannon rakentaminen ei ole kiinnostanut taantuman aikana rakennuttajia, vaan ne ovat purkaneet mieluummin kapasiteettiaan aina viime vuosiin asti, Kytö sanoo.
Vuokra-asuntomarkkinoiden voimakkaalla yksityistymisellä on ollut samansuuntainen vaikutus vuokratason nousuun ja se on ollut suhteellisesti voimakkaampaa kuin omistusasuntojen hintojen nousu. Vuokra-asuntotarjonta on lisääntynyt etenkin asuntorahastojen ja asuntosijoittamisen suosion kasvaessa.
Patoutuneen asunnonvaihtotarpeen vähittäinen purkautuminen ja alhainen asuntuotanto yhdessä muuttovirtojen tuomien uusien asukkaiden kanssa ovat pitäneet kysyntäpotentiaalin suurena ja omistusasuntojen hinnat korkeina.
- Koska asuntojen tarve on suuri, rakentajat ajoittavat tuotantonsa niin, ettei hintojen ja samalla voittojen laskua pääse tapahtumaan. Tehokkaimpia tapoja hintakehityksen hillitsemiseen olisivat kaupunkien oma asuntotuotanto ja vuokrasääntelyn palauttaminen jossain muodossa, Kytö kertoo.
Yksiöiden ja kaksioiden kysyntä kasvaa
Yhden hengen asuntokuntien osuus väestönkasvusta on pienentynyt viime vuosina. Tutkijoiden mukaan suunta muuttunee tänä vuonna asumistuen muutosten vuoksi.
- Opiskelijoiden asumistuen muutokset suosivat vanhempiensa rahoittamassa asunnossa asuvia ja pakottavat kimppakämpissä asuvia yksinasuviksi. Yksiöiden ja kaksioiden kysyntä on lähivuosina vilkasta etenkin uusien raideliikenneratkaisujen varrella, Kytö sanoo.
Myös kolmioiden kysyntä kasvaa huomattavasti ja onkin vaarana, että tulevina vuosina ei pystytä vastaamaan kasvavaan perheasuntokysyntään.
- Uudellemaalle ja etenkin pääkaupunkiseudulle kohdistuu tulevaisuudessakin entistä suurempia muuttopaineita muista maakunnista. Mikäli nykyistä edullisempi asuminen ei ole mahdollista, uhkaa pääkaupunkiseutua entistä voimakkaampi alueellinen hajautuminen ja alueellisten ongelmien kasvu, Kytö toteaa.
Lisätiedot:
Hannu Kytö
Puh. 040 356 4929
hannu.v.kyto@gmail.com
Linkki julkaisuun: ASUNTOTUOTANNON JA MUUTTOVIRTOJEN VÄLISET KYTKENNÄT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
VUOSINA 2001–2012