Muuttovirrat jarruttavat pääkaupunkiseudun ikääntymistä

Vastikään julkaistun raportin mukaan pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Nopean väestönkasvun ansiosta pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun alue- ja väestörakenteet ovat olleet voimakkaassa muutostilassa.

– Muuttovirtojen seurauksena tapahtuneet muutokset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä, toteaa yliopistotutkija Hannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

– Myönteistä seurauksista tärkeimpiä on väestön muuta maata hitaampi ikääntyminen ja uusien työpaikkojen synty. Kielteisistä piirteistä merkittävimpiä on pääkaupunkiseudun kaupunkien ja asuinalueiden sosioekonomisten erojen kasvu ja asumisen kallistuminen.

Kuntarajat ylittäviä muuttoja vuosittain lähes 300 000

Kuntarajat ylittäviä muuttoja tapahtuu vuosittain lähes 300 000 ja kuntien sisäisiä muuttoja lähes 600 000. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana muutettu kuntien sisällä 5,9 miljoona kertaa ja kuntien välillä 2,7 miljoonaa kertaa. Puolet maan sisäisistä muutoista tapahtui pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä.

Maahanmuutto on kasvattanut eniten Helsingin väestömäärää, kun taas luonnollinen väestönlisäys on lisännyt väkilukua eniten Espoossa, kehyskunnissa ja Vantaalla, joissa on suhteellisesti enemmän lapsiperheitä kuin Helsingissä. Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut niin, että pääkaupunkiseudun kehyskuntien vetovoima on pienentynyt, samalla kun etenkin Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat alkaneet saada yhä enemmän muuttovoittoa maan sisäisistä muuttovirroista.

Muuttovirrat ovat kohdelleet pääkaupunkiseudun kaupunkeja eri tavoin eri aikoina. Espooseen ja jossain määrin myös Vantaalle suuntautui enemmän hyvätuloisista koostuvia muuttovirtoja kuin Helsinkiin. Keskituloisista koostuvat muuttovirrat suuntautuivat puolestaan enemmän Espooseen ja Helsinkiin kuin Vantaalle. Helsinki veti pääasiassa opiskelijoista koostuvia muuttovirtoja selvästi voimakkaammin kuin Vantaa tai Espoo.

Muuttovirtojen valikoituminen muuttaa asuinalueita

Muuttovirtojen valikoituminen muutti myös pääkaupunkiseudun asuinalueita. Osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa edullisen asumisen vuoksi pienituloisia samalla kun parempituloiset muuttavat niiltä pois.

– Tutkimuksen mukaan hyvätuloisia muutti pois etenkin pääkaupunkiseudun rataverkoston varrelta ja heidän tilalleen muutti keskituloisia ja opiskelijoita, Kytö kertoo.

– Pääkaupunkiseudun uudet raideliikenneratkaisut, kehärata ja länsimetro, mahdollistavat väestönkasvun ohjaamisen raideliikenteen varteen.

Kuitenkin väestörakenteen yksipuolistumisen välttämiseksi raideliikenteen varteen on saatava monipuolista asuntotuotantoa, joka vetää myös hyvätuloisia muuttajia. Eriytyvien asuinalueiden ongelmiin voidaan pureutua yhteisellä kaavoitus- ja asuntopolitiikalla, madaltamalla kuntapalveluiden sisäisiä rajoja sekä ottamalla huomioon alueen asukkaiden näkemykset alueiden kehittämisestä. Pääkaupunkiseudun uusi ilmiö, köyhyys sekä sen myötä segregoituminen ja moniongelmaisten kasautuminen samoihin kaupunginosiin on yhä näkyvämpi ilmiö, joka voidaan vielä korjata, mutta siihen tarvitaan myös koulutus- ja työvoimapoliittisia toimia sekä kuntien saumatonta yhteistyötä.

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimushankkeessa ”Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla” kuvataan ja analysoidaan kuntien ja asuinalueiden välisten muuttovirtojen vaihtelua ja sosioekonomisia rakenteita vuosina 2001–2012. Syventäviksi, muuttovirtojen taustoja selvittäviksi tutkimuskohteiksi valittiin Espoon keskus ja Vantaan Länsimäki, jotka ovat mukana ”Asuinalueiden kehittämisohjelmassa 2013–2015” kaupunkien kehittämiskohteina. Tutkimus kuuluu ”Asuinalueiden kehittämisohjelmaan 2013–2015” ja on ARAn ja Kuluttajatutkimuskeskuksen rahoittama.

Lisätietoja:

Hannu Kytö, puh. 050 574 4839, s-posti hannu.kyto@helsinki.fi

 

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta