Miten itäinen EU äänesti europarlamenttivaaleissa ja mistä tulokset kertovat?

Euroopan parlamentin vaalien tuloksia tarkastellessa pitää pohtia, onko suurempi merkitys sillä, että lasi on puoliksi täynnä kuin että se on puoliksi tyhjä. Positiivisesti ajatelleen itäisessä EU:ssa äänestysvilkkaus kasvoi selvästi, mikä osoitti, että ihmiset ovat tiedostaneet kuinka tärkeästä vaalista on kyse, kun ajatellaan EU:n tulevaisuutta.

Euroopan Unionin itäisissä jäsenmaissa äänestettiin suhteellisen vilkkaasti. Romaniassa äänestysinto kipusi jopa 49 %:iin, joka lähenteli EU:n keskiarvoa 51 %. Äänestysintoon vaikutti varmasti se, että pian päättyvän unionin puheenjohtajakauden myötä EU on saanut Romaniassa ennennäkemätonta näkyvyyttä viimeisen puolen vuoden aikana. Aktiivisuuden takana on, kuitenkin myös se, että keskustaliberaalit saivat mobilisoitua kannattajansa hallitsevaa, korruptoitunutta ja oikeusvaltiota nakertanutta demokraattipuoluetta vastaan: Presidentti Klaus Ioanniksen Kansallisliberaalipuolue sai 27 % äänistä, mikä tarkoittaa 10 paikkaa,  ja  kolmanneksi tullut, niin ikään liberaalinen Liitto 2020 sai 18 % , eli 7 paikkaa. Yhdessä ne selättivät kirkkaasti sosiaalidemokraattisen PSD:n (25 %, 9 paikkaa).

Samalla tavalla liberaaleille toivoa antava tilanne oli Slovakiassa. Äänestysaktiivisuudessa Slovakia laahasi itäisten EU-maiden häntäpäässä (20 %), mutta täällä kuten Romaniassakin keskustaliberaalit saivat niukan enemmistön (20 %, 4 paikkaa) korruptoitunutta ja valtaa rajusti keskittävää sosiaalidemokraattista Smer-puoluetta vastaan (15 %, 3 paikkaa).

Liberaaleja innosti todennäköisesti hiljattaln valitun, liberaalin ja EU-myönteisen presidentin Zuzanna Caputovan esimerkki. Vaalituloksen perusteella on silti vaikea päätellä liberaalivoimien todellista kannatusta Slovakiassa, sillä äänestämättä jätti 80% kansasta.

Kun katsomme lasia, kysymys pitäisikin ehkä asettaa toisin: mihin vesi on lasista kadonnut?

Romanian ja Slovakian taustaa vasten onkin vaikea selittää, miksi äänestysaktiivisuuden suhteellisen korkealle nousseissa Puolassa (43%) ja Unkarissa (41,7%) ei tapahtunut samalla tavalla liberaalien esiinmarssia. Molemmissa maissa hallitsevat keskustaoikeistolaiset nationalistiset ja konservatiiviset EU-kriittiset puolueet saivat äänten selvän enemmistön: Puolassa Laki ja Oikeudenmukaisuus  sai 42 % (23 paikkaa) ja Unkarissa Fidesz 53 % (13 paikkaa) Tsekissä äänestysprosentti jäi 28,7 prosenttiin, mutta sielläkin hallitusvastuussa oleva oikeistoliberaali, euroskeptinen ANO vankisti asemansa 21 %:n äänisaaliilla, joka oikeuttaa 6 paikkaan.

Kun katsomme lasia, kysymys pitäisikin ehkä asettaa toisin: mihin vesi on lasista kadonnut? Miksi tyydymme siihen, että puoliksi täysikin kelpaa? Euroopan unionin itäisissä jäsenmaissa ei vieläkään nähty todellista liberaalien vastareaktiota, puhumattakaan vihreiden puolueiden esiinmarssista. Jopa liberaalien suhteellinen vahvistuminen on itse asiassa tulos suurten ja epävakaiden vaaliliittojen synnystä, ja kertoo enemmän kansalaisten epätoivosta hallitsevien, korruptoituneiden ja valtaa keskittyvien puolueiden edessä kuin todellisten vaihtoehtojen synnystä.