Mitä tapahtuu Euroopalle?

Luonnonvara- ja väestörikkaiden Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan nousu globaaliin talouseliittiin ennustettiin kymmenen vuotta sitten. Talouden nousun vauhti etenkin Kiinan kohdalla yllätti veikkaajatkin.

– Fakta on, että nämä maat tulevat mukaan jakamaan globaalia vaikutusvaltaa. Aasia ja Latinalainen Amerikka alkavat kokonaisuudessaankin nousta Euroopan ja USA:n rinnalle, Helsingin yliopiston Euroopan tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma sanoo.

Mitä muuttuvasta maailmanjärjestyksestä seuraa? Vaikea sanoa, Aunesluoma myöntää.

– Ensi kertaa maailmanhistoriassa syntyy tilanne, jolloin länsimaiden, Intian ja Kiinan puntit ovat tasan.

Aunesluoma ei sinänsä murehdi maailmanjärjestyksen muuttumista – niin kauan kuin sana ’järjestys’ pysyy käsitteessä mukana.

– Jos yhteisiä sääntöjä ei saada luotua tai niitä ei noudateta, siirrymme G0-maailmaan, jossa perinteinen diplomatia, valta ja hallinta olisivat hajonneet todellisen anarkian tieltä.

Tulevaisuus on niin hämärän peitossa ja mahdollisesti nopeasti muuttuva, etteivät suuryrityksetkään tällä hetkellä juuri tee pitkän aikavälin suunnitelmia. Tämä näkyy Aunesluoman mukaan yritysten yleisessä mentaliteetissa: pyrkimyksenä valppaana olemiseen ja hetkessä elämiseen.

Pärjääjät pohjoisesta

EU-maiden tulevaisuudesta Aunesluoma rohkenee veikkaamaan pärjääjiksi ainakin Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Viron.

– Näillä mailla on proaktiivinen asenne ja riskinottokykyä sekä useimmilla myös vanhaa vaurautta. Ranskaa vaivaa yhteiskunnallinen jäykkyys, Etelä-Euroopan maita korruptio. Puola näyttää pärjäävän, vaikka köyhä onkin ja Islanninkin nenä on jo pinnalla.

Suomen kohtaloa on vaikeampi arvuutella.

– Vahvuuksiamme ovat yhteiskunnallinen vakaus ja hyvä koulutus, jonka myötä ihmiset kykenevät tekemään päätöksiä eli hankkimaan vaikkapa uuden ammatin tai olemaan kannattamatta poliittisia helppoheikkejä.

– Huonona puolena maamme on näitä pärjääjiä passiivisempi muutoksille, ulkomaankauppamme on yksipuolinen ja taloutemme erittäin keskittynyttä. Isojen harvojen firmojen talous tekee Suomesta laskukausina haavoittuvan.

EU sen sijaan näyttää olevan ja pysyvän, ihme kyllä.

– Oletettiin, että EU:ssa tulee olemaan vahvat rakenteet mutta heikko yhdessä pysymisen tahto. Onkin käynyt toisin päin. Tällä hetkellä EU:ta pitää kasassa vain poliittinen tahto. Ilmeisesti liittoutuma tuo kaikille turvallisuuden tunnetta. Ei haluta olla yksin, kun globaalit valtasuhteet muuttuvat.

Keskustelu jatkuu torstaina 19.9. klo 16 Tiedekulmassa, kun Aunesluoman johdatuksella Euroopan ja Suomen tulevaisuudesta keskustelevat muun muassa valtiosihteeri Pilvi Torsti opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä tutkijatohtori Timo Miettinen ja yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta