Mitä Islannin menestystarina opettaa?

Islanti luovi hämmästyttävästi läpi finanssikriisin. Kuinka se tapahtui? Velkaan perustuvaa talousjärjestelmää ruoditaan tutkijakollegiumin kansainvälisessä seminaarissa.

Lokakuussa 2008 koitti Islannin kohtalonhetki. Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta alkanut kriisi levisi maahan. Islanti ajautui Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lainaohjelmaan, ja aggressiivisesti ulkomaille laajentuneet pankkijätit ajettiin selvitystilaan.

Mitä tapahtuisi? Ennakkotapauksia ei ollut, sillä finanssikriisejä oli totuttu näkemään vain kehitysmaissa.

Islannin nousu on ollut menestystarina, totesivat Gudrun Johnsen ja Gylfi Magnusson eilen 13.4. tutkijakollegiumin velkaa käsittelevässä konferenssissa Helsingin yliopistolla.

Johnsen on rahoituksen apulaisprofessori Islannin yliopistossa ja Magnusson Islannin entinen talousministeri, joka on toiminut samassa yliopistossa tutkijana vuodesta 1996. Molemmat ovat työskennelleet myös korkean profiilin luottamustehtävissä yksityisellä ja julkisella sektorilla.

Kuka vastaa pankkien ottamista riskeistä?

Magnusson vertasi Islantia Irlantiin, jossa valtio otti rajoittamattoman vastuun pankkien ongelmalainoista: Islanti selviytyi kriisistä paremmin.

 Irlannissa valtio otti vastuun pankkien ongelmalainoista, mutta Islannissa kriisipankit ajettiin alas.

Kriisin rajaaminen finanssimarkkinoille oli Magnussonin mukaan avain toipumiseen. Kriisipankit ajettiin pian ongelmien kärjistyttyä alas, ja pankkitoiminta rakennettiin uusien valtiovetoisten pankkien varaan.

Kotimaiset säästöt saatiin turvattua, mutta kansainväliset sijoittajat ovat kärsineet kovia tappioita. Niiden yhteissumma voi nousta Magnussonin mukaan jopa 75 miljardiin euroon.

Moni islantilainen oli ottanut nousukaudella valuuttaluottoja, joiden arvoa kriisi nosti samalla kun asuntomarkkinat romahtivat. Näitä velkoja on nyt kohtuullistettu.

Vientisektorin nousu on ollut yksi avain toipumiseen. Kruunun kurssin heikkeneminen ja talousromahdus tyrehdyttivät kriisin jälkeen tuonnin. Samaan aikaan kalastus, energia-ala ja viime vuosina etenkin turismi ovat kerryttäneet valuuttatuloja.

Islannin hallinto toimi, Kreikassa hankalampaa

Islannin kriisistä voidaan luennoitsijoiden mukaan oppia paljon, mutta Kreikan tapaukseen sen oppeja ei voi suoraan soveltaa — vaikka molemmissa maissa ongelmien taustalla onkin finanssimarkkinoiden kupla. Islannissa valtio oli ennen kriisiä käytännössä velaton ja hallinto toimi paremmin kuin Kreikassa.

Maanantaina alkanut seminaari jatkuu keskiviikkoon 15.4. asti. Keskiviikkona järjestetään myös velka-aiheinen paneelikeskustelu, johon osallistuvat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja pankkiiri Björn Wahlroos. Keskustelun vetää Helsingin yliopistossa työskentelevä Jane ja Aatos Erkko -professori Sigridur Thorgeirsdottir ja se alkaa yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa kello 15.

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta