Perjantaina (26.1.) julkistetun korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision toimeenpanojen mukaan vähintään puolet suomalaisista nuorista aikuisista (25–34 -vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030, kun nyt tutkinto on 41 prosentilla. Tutkintotavoitteisiin pyritään muun muassa joustavoittamalla valintaprosessia.
- Tarvitsemme lisää osaajia, se on tosiasia, OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen kertoi yhteiskuntatieteellisen alan dekaanipäivillä Helsingissä.
Helsingin yliopistoon kokoontuneet dekaanit, varadekaanit ja muu opetus- ja hallintoväki kuuntelivat tarkasti, kun Kosunen esitteli tuoreita toimeenpanoja visio 2030:en käynnistämiseksi.
Vision mukaan Suomella on jatkossa vahvoja yliopistoja ja korkeakouluja, joihin kansalaiset luottavat.
- Hyvinvoivat korkeakoulut ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä, Kosunen kertoi.
Myös kansainvälisyyteen panostetaan, sillä vision mukaan Suomeen syntyy kansainvälisesti vetovoimaisia, eri toimijoita yhdistäviä tutkimus- ja innovaatiokeskittymiä.
Rahoituksen suuntaamisen pohdinnasta avointa
Kosunen nosti esiin myös tutkimusrahoituksen, joka on nostettava 4 prosenttiin BKT:stä nykyisestä 2,9 prosentista. Yksi prosentti tarkoittaa noin 2 miljardia euroa.
Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen OKM:stä korosti jatkuvan oppimisen ideaa ja joustavuuden lisäämistä opiskelijoille kuten avoimia oppimateriaaleja. Hän myös paljasti rahoituspuolelta aivan uutta.
- Rahoituksen muuttumista miettivät jatkossa myös muut kuin korkeakouluväki eli rahoituksen kohdistamisen pohdinta tulee nyt avoimeksi, Mäkeläinen sanoi.
OKM:n vision toimeenpanojen tueksi on tekeillä tiekartta, joka valmistuu kuluvana vuonna yhteistyössä yliopistojen ja sidosryhmien kanssa. Tiekartta sisältää muun muassa viisi valmisteluryhmää eri teemoissa. Ryhmien ideana on mahdollisimman laaja osallistaminen.
- Nämä teemat toimivat tämän vuoden ja jo ensi viikolla on käynnistystilaisuus teemojen kanssa, Kosunen kertoi.
Vauhtia teemaryhmissä aiotaan todellakin pitää, sillä tavoitteena on jättää esitys Suomen hallitukselle syksyllä.