Maailma voi olla merkityksellinen pahuuden olemassaolosta huolimatta

Vaikka maailmassa on ja tapahtuu paljon pahaa, elämä voi olla merkityksellistä, sanoo pahan ongelmasta väittelevä Lauri Snellman.

Pahan ongelma koskee maailman mielekkyyttä ja ymmärrettävyyttä. Voimmeko toimia maailmassa ja onko se mielekäs, jos maailmassa on pahaa? Miten meidän tulisi tulla toimeen esimerkiksi koronaepidemian kanssa?

Voiko Jumala olla olemassa, jos pahaa on olemassa? Taustalla syy ja tarkoitus -ajattelu

–Ongelma esitetään usein kysymyksenä Jumalan olemassaolosta: voiko Jumala olla olemassa, jos maailmassa on pahaa, Lauri Snellman toteaa.

Snellmanin mukaan kysymys on kuitenkin syvällisempi: onko maailma luotettava, jos paha vaikuttaa tarkoituksettomalta? Ongelma muodostuu, kun haemme pahalle mielekkyyttä riittävistä syistä tai tarkoituksista.

Jos kaikella on syy tai tarkoitus, mikä on esimerkiksi koronaepidemian tarkoitus?

–Syihin tai tarkoituksiin perustuva mielekkyyden malli voidaan kyseenalaistaa, Snellman väittää.

Hänen mukaansa tavoitamme maailman kokemuksen ja käytäntöjen välityksellä. Esimerkiksi näen edessäni olevan kahvikupin ja tartun siihen. Käytännöt taas luovat pohjaa ajattelulle, kun ne muodostavat taustan kielenkäytölle.

–Voin kuvata edessäni olevaa tietokonetta ja myös koronavirusepidemiaa puhumalla tai kirjoittamalla siitä, ja näin luonnehdin niitä käsitteillä.

Kokemus, kieli ja käytännöt kuitenkin tavoittavat maailman suoraan ja sijoittavat kohdatut asiat omiin asiayhteyksiinsä. Otan kahvikupin ja haen kahvia, jolloin kahvikuppi toimii luonnonlakien ja kahvinjuonnin mukaisella logiikalla. Samoin DNA on merkityksellinen koodi, kun se luetaan solussa. Näin tosiasioiden taustalla toimivat suhteet takaavat asioiden mielekkyyden.

–Myös moraalinen mielekkyys ja uskontojen käsitykset maailman mielekkyydestä tulisi ymmärtää näin, väittää Snellman.

Hyvään elämään tähtäävät käytännöt kuten köyhien auttaminen tekevät yksittäiset teot kuten rahansiirrot merkityksellisiksi.

– Hyveet ovat keinoja siirtyä epätyydyttävästä nykytilanteesta tilanteeseen, jossa hyvä elämä toteutuu.

Pyhä nähdään pahan voittajana

Uskontojen kertomukset pyhästä toimivat samoin. Pyhä nähdään pahan voittajana. Buddhalaisuudessa meditaatio valmistaa vapautumiseen kärsimyksistä. Raamatussa taas Jumala tulkitaan alkukaaoksen voittajana. Osoittautuu, että pahan olemassaolo ei kyseenalaista myöskään Jumalan olemassaoloa.

–Esimerkiksi Raamatussa Jumala on hyvä, kun hän tähtää hyvään ja kaikkivaltias, kun hän pystyy toteuttamaan sen voittamalla maailmassa olevan tarkoituksettoman pahan.

Filosofian ja teologian maisteri Lauri Snellman väittelee Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 2.10. aiheesta The Problem of Evil and the Problem of Intelligibility: A Grammatical Metacritique of the Problem of Evil. Tilaisuus järjestetään klo 13 Porthanian salissa P674 (Yliopistonkatu 3). Tilaisuutta voi seurata myös etänä Zoomin välityksellä. Linkki etäyhteyteen on: https://helsinki.zoom.us/j/63348978158?pwd=WFVQOElyeFU1RkY3a2c5dTg4ZGtZZz09

Vaihtoehtoisesti samaan Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös seuraavin tiedoin: 
Meeting ID: 63 348 978 158 
Salasana: 944944

Väittelijän yhteystiedot:
Lauri Snellman, 040 509 6083, lauri.jo.snellman@helsinki.fi