Luotettavin kaikista

ALKULUVUT 2/15 | Pääomia on monenlaisia, inhimillisiä ja sosiaalisiakin, ei vain vaurauden varantoja.  

Sosiaalisesta pääomasta tuli muotisana 1990- ja 2000-luvuilla. Siihen on selvä syy: tuotantojärjestelmien muutos.

— Kun oltiin liukuhihnalla tai konttorilla konekirjoittajana, oli sen parempi mitä vähemmän pölistiin muiden kanssa. Nyt työntekijöiden on oltava rakentavia ja luovia ja pidettävä yhteyksiä, vertaa Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja.

Monien tutkimusten mukaan luottamus ja vuorovaikutus lisäävät tuotannon tehokkuutta. Kansainvälisissä maavertailuissa ihmisten luottamus toisiinsa ja instituutioihin sekä korkea kansalaisosallistuminen kulkevat käsikkäin taloudellisen menestyksen kanssa.

Luottamus ja sosiaalinen pääoma on eurooppalaisten sosiaalitutkimusten mukaan vahvinta Pohjoismaissa, kertoo Turun yliopiston sosiologi, aiheesta tohtoriksi väitellyt Antti Kouvo.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa luottamus on heikentynyt toisen maailmansodan jälkeisistä ajoista saakka, mutta Pohjoismaissa vahvistunut. Vahvistumista on selitetty muun muassa tulonjaon tasaisuudella, yhdistystoiminnalla, oikeudenmukaisilla julkisilla instituutioilla ja hyvinvointivaltiolla.

Kajanoja ihmettelee, miksei sosiaalisen pääoman merkitys juuri näy talouspoliitikkojen ja -tieteilijöiden kannanotoissa. Miksi ei vaadita rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat sosiaalista ja inhimillistä pääomaa?

— Tuloerojen tasoittaminen, yhteisten palvelujen vahvistaminen, työtakuun toteuttaminen sekä ylipäänsä osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnassa ja työelämässä, Kajanoja luettelee mahdollisia keinoja.

Kajanoja ja Kouvo puhuivat Helsingissä 26.1. Luottamus yhteiskunnan edistyksen liimana -seminaarissa, jonka järjesti Poliittisen talouden tutkimuksen seura kumppaneineen.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta