Krimillä ei luoteta Ukrainan valtaan

Kun Emma Rimpiläinen keräsi tutkimusaineistoa monietnisellä Krimillä kaksi vuotta sitten, sisäiset jännitteet vaikuttivat vähäisiltä.

Emma Rimpiläinen vietti keväällä 2012 kaksi kuukautta Krimin niemimaalla tekemässä kenttätyötä sosiaali- ja kulttuuriantropologian pro gradu -tutkielmaansa varten. Tunnelmat olivat  aivan toiset kuin nyt, kun Ukrainaan kuuluva alue on maailman huomion polttopisteessä.

– Tilanne oli hyvin rauhallinen. En osannut yhtään arvata, että kehittyisi tällainen sotku.

Tarkastettavana olevassa gradussaan Rimpiläinen tarkastelee patriotismia ja muistin politiikkaa kahden krimiläisen poliittisen nuorisojärjestön toiminnassa. Toinen on Ukrainan silloisen valtapuolueen Alueiden puolueen ja toinen pienemmän ja paikallisen Venäläinen yhtenäisyys -puolueen nuoriso-osasto.

Neuvostoajan historia läsnä

Suurin osa Krimin asukkaista on venäläisiä, ja isoimmat vähemmistöt ovat ukrainalaiset ja tataarit. Suuria jännitteitä väestöryhmien välillä Rimpiläinen ei havainnut. Venäläiset nuorisoaktiivit valittivat kuitenkin venäläisten oikeuksien sortamisesta.

– He puhuivat, että Ukrainan lakien mukaan koulutus pitää antaa ukrainaksi. Käsittääkseni todellisuudessa Krimillä koulutus on silti enimmäkseen venäjänkielistä. Heistä tuntui myös epäreilulta, että kaikki elokuvat on dubattu ukrainaksi ja viralliset dokumentit ovat yleensä ukrainankielisiä.

Neuvostoaikainen retoriikka oli Rimpiläisen tutkimissa järjestöissä voimissaan. Etenkin toisen maailmansodan, venäläisittäin "suuren isänmaallisen sodan", muistaminen oli tärkeää.

Venäläinen yhtenäisyys -puolueen ohjelmassa oli ollut aikaisemmin tavoite, että Krimin pitäisi joko itsenäistyä tai irrottautua Ukrainasta ja liittyä Venäjään. Rimpiläisen vieraillessa Krimillä puolue oli kuitenkin jo hyväksymässä tosiasiana Krimin kuulumisen Ukrainaan.

Vahvempi autonomia rauhoittaisi

Rimpiläisen mukaan oli odotettavissa, että Ukrainan äskettäinen vallanvaihdos ei saisi Krimillä juuri tukea. Vanhastaankin luottamus Ukrainan vallanpitäjiin oli heikkoa.

– En kuitenkaan usko, että vallanvaihdoksesta olisi seurannut erityistä sekasortoa Krimillä ilman Venäjän aktiivista osallistumista tilanteeseen.

Krimiläisten mieliä voisi rauhoittaa, jos Krimille myönnettäisiin enemmän oikeuksia autonomisena alueena, Rimpiläinen arvioi.

– Monet kokevat tärkeänä, että olisi esimerkiksi oma presidentti ja omat ulkosuhteet.

Lisää koulujen kielipolitiikasta Krimillä dekaani, professori Arto Mustajoen blogissa.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opiskelijoiden Väki-lehden numerossa 3/2012 ilmestyi Rimpiläisen oma kirjoitus aineistonkeruumatkasta.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta