Kärsimyksen kuvien käyttö kuuluu kansainväliseen politiikkaan

Uutismediassa keskeisellä sijalla näkyvät dramaattiset kärsimyksen kuvat vaikuttavat katsojiinsa monilla tavoilla. Kauhun kuvat koskettavat, herättävät empatiaa ja saavat aikaan vetoomuksia elämän suojelun puolesta. Kuvat muiden kärsimyksestä ovat olleet keskeisellä sijalla humanitarismin, ihmisyyden suojelun ja ihmisoikeuksien kehittymisessä, mutta myös kansainvälisessä politiikassa, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

- Se, kenen kärsimyksestä näemme kuvia, miten ja millaisia, vaikuttaa käsityksiimme kansainvälisestä politiikasta, sodista ja kriiseistä sekä globaalisti jakautuneesta ihmisarvosta, ihmisyyden hierarkioista, sanoo VTM Noora Kotilainen.

Koskettavilla kuvilla
vaikutetaan

Noora Kotilainen kartoittaa väitöskirjassaan kärsimyksen, sodan ja kriisien kuvaston käytön länsimaista historiaa valistusajalta (1700-luvun puolivälistä) tähän päivään. Tutkimus keskittyy 2000-luvun läntisiin kuvakäytäntöihin, ja kuvien asemaan lännen viimeaikaisessa kansainvälisessä politiikassa.

Väitöstyön mukaan koskettaviin kuviin vedotaan poliittisessa puheessa kriisihetkillä, niitä käytetään strategisesti mielikuvien muokkaamisessa, jopa sotaoperaatioiden perustelijoina. Tunnepitoiset kriisien kuvat ovat merkittävässä roolissa kansainvälisessä politiikassa ja mielikuvien muokkaamisessa.

Kotilainen keskittyy erityisesti siihen, kuinka kuvat puhuttelevat länsimaisia katsojia erilaisissa kansainvälisen politiikan yhteyksissä.

Kuvat heijastelevat vallitsevia ajatusmalleja ja rakentavat samalla katsojiensa käsityksiä kriiseistä, sodista ja kansainvälisestä politiikasta sekä arvokkaana pidetystä elämästä.Kärsimyksen kuvien käyttö- ja esitystavat paljastavat aikansa kansainvälisen politiikan henkeä sekä suhtautumistamme ihmisyyteen ja sen suojeluun.

Kuvat  kertovat
jakautuneesta suhtautumisesta ihmisarvoon

Väitöstutkimus kartoittaa laajasti viimeaikaisia kuvakäytäntöjä. Työssä tarkastellaan muun muassa kuvastoja, joilla ”Euroopan pakolaiskriisiä” on viime vuosina länsimediassa kuvattu.

- Tavat, joilla esimerkiksi pakolaisia kuvataan ja näytetään kertovat jakautuneesta suhtautumisesta pakolaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja  ihmisyyden arvoon laajemminkin, Kotilainen kertoo.

Tutkimuksessa tarkastellaan terrorismista, luonnonkatastrofeista ja epidemioista viimevuosina esitettyä kuvastoa, ja tutkitaan sitä miten ei-länsimaalaiset kärsijät ja läntiset auttajat kuvissa esitetään.

- Kuvien kautta piirtyy esiin ihmisyyden globaalisti jakautuneet erilaiset roolit: länsimaiset vahvat humanitaariset auttajat ja ei-länsimaiset heikot autettavat, Kotilainen sanoo.

Kuvien käyttö osa
kansainvälistä voimapolitiikkaa

Työssä käsitellään myös kuvien käyttöä ja asemaa kansainvälisen tason poliittisessa puheessa ja päätöksenteossa ja osana sotaoperaatioiden strategista kommunikaatiota. Nykysodan kuvien käyttöä, niiden leviämistä sosiaalisesta mediasta valtamediaan tutkitaan muun muassa  Syyrian Ghoutassa 2013 tapahtuneen kaasuiskun kuvien käytön kautta.

- Vaikka sosiaalisen median muutosvoimasta kriisien kohtaamisen suhteen puhutaan nykyään paljon, Syyrian esimerkki osoittaa, että järkyttävimmätkin kärsimyksen kuvat ovat alisteisia intressiperustaiselle kansainväliselle voimapolitiikalle, Kotilainen toteaa.

Kotilaisen väitöskirja sisältää 24 kuvakollaasia, joihin tutkimuksessa käytetyt keskeiset kuvat on koottu.

 

VTM Noora Kotilainen väittelee 9.12.2016 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Visual Theaters of Suffering - Constituting the Western Spectator in the Age of the Humanitarian World Politics". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin Yliopiston Päärakennus, uusi puoli, sali 5, (3.kerros) Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on Associate professor Shani Orgad, London School of Economics and Political Science, ja kustoksena on professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirjaa myy Unigrafia Bookstore http://kirjakauppa.unigrafia.fi/

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Väittelijän yhteystiedot:
Noora Kotilainen
Puh. 040 577 9350
noorakotilainen@gmail.com

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta