– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että adoptiovanhemmista 81,7 % olivat tyytyväisiä saamaansa adoptioneuvontaan, kertoo valtiotieteiden maisteri Pia Eriksson, joka tarkastelee lakisääteistä kansainvälistä adoptiota edeltävää adoptioneuvonnan ja adoptiopalvelun prosessia Suomessa.
Eriksson haluaa lisätä tulevien adoptiovanhempien ymmärrystä tarkastellen asiakasnäkökulmasta tunteita, valtaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja palvelutyytyväisyyttä. Palvelutyytyväisyyttä selitti parhaiten asiakkaan ja ammattilaisten välinen suhde ja vuorovaikutus.
Emotionaalisten ja rationaalisten ajatusten tasapainoilu luo stressiä
Stressaavat tunteet ovat tavallisia adoptionhakijoiden keskuudessa. Pelon kokemukset liittyvät toivotun lapsen menettämiseen, joko pelkona hylkäämisestä soveltuvuusarvioinnissa tai pelkona prosessin keskeytymisestä. Työntekijöiden rooli portinvartijoina on läsnä koko adoptiota edeltävässä prosessissa. Adoptionhakijat kokivat tämän valta-asetelman erilaisten kontrolloivien käytäntöjen kautta.
– Haavoittuva asiakaspositio ja riippuvuus järjestelmään aiheuttivat myös suuttumusta ja pelkoa, Eriksson sanoo.
Stressaavat tunteet ja strateginen vuorovaikutus voivat uhata luottamuksellista suhdetta työntekijän kanssa, mikä on keskeistä palvelujen onnistumisen kannalta.
Kuilu emotionaalisten ja kognitiivisten selontekojen välillä näkyi haastatteluissa kahtena erilaisena diskurssina: tunteiden ohjaamana lapsen haluamisena ja järkeilevänä kodin tarjoamisena. Nämä diskurssit heijastavat työntekijöiden ja asiakkaiden erilaisia tavoitteita adoptiota edeltäville palveluille.
Adoptiovanhempien ja sosiaalityöntekijöiden suhdetta ei ole juuri tutkittu
Eriksson suosittelee adoptionhakijoiden tunteiden, haavoittuvuuden ja riippuvaisen aseman tunnustamista. Lisäksi on tarve lisätä asiakasosallisuutta yhteisen ymmärryksen ja dialogisempien käytäntöjen luomiseksi. Globaalina sosiaalityön käytäntönä palvelut tulisi kytkeä tiiviimmin yhteen kansainvälisen lastensuojelun tavoitteisiin.
Perheen perustaminen nähdään suomalaisessa yhteiskunnassa yksityisenä asiana, kun taas lastensuojelu on julkinen asia. Adoptiossa nämä kaksi kietoutuvat yhteen. Tulevat adoptiovanhemmat kohtaavat yksityisen ja julkisen välisen jännitteen tullessaan sosiaalipalveluiden asiakkaiksi. Vaikka valta tunnistetaan olennaiseksi osaksi sosiaalityötä, adoptionhakijoiden ja ammattilaisten välinen valtadynamiikkaa on ollut harvemmin tutkimusten kiinnostuksen kohteena. Ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa adoptioperheen luomisessa, koska he tekevät ratkaisevia päätöksiä kansainvälisessä adoptioprosessissa.
VTM Pia Eriksson väittelee 12.11.2016 klo 10 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Prospective adoptive parents within pre-adoption services: An interplay of emotions and power in social interaction”. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Auitorio XII, Unioninkatu 34.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Mathilda Wrede-institutets forskningsserie 4/2016 ja sitä myy Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC). Väitös on luettavissa E-thesiksessä.
Väittelijän yhteystiedot:
Pia Eriksson, puh. 0503017343, s-posti: pia.k.eriksson@helsinki.fi