Kannattaako kutsua sotilaspoliisi?

Tutkija ei muuta maailmaa vain tuloksillaan. Myös läsnäolo ja tarkkaileminen vaikuttavat, Brasilian tuntija Markus Kröger sanoo.

Tutkijatohtori Markus Kröger tutkii globaalia metsäteollisuutta sademetsäalueilla: teollisuuden vaikutusta paikallisyhteisöihin ja luontoon sekä kansalaisliikkeiden vaikutuksia teollisuuteen. Paljaimmillaan aiheista kertyvä aineisto on yksinkertaisia faktoja kuten tietoa hehtaarien ja oikeusjuttujen määristä.

– Todella toivoisi, että päätöksentekijät kuuntelisivat enemmän tutkimustuloksia ja vähemmän intressipiirejä, Kröger sanoi eilen 11.9. yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä keskustelussa Voiko tutkimalla muuttaa maailmaa.

Kröger opiskeli alkujaan Helsingin kauppakorkeakoulussa, mutta hänen mielestään yhteiskunnallisia asioita ei tarkasteltu siellä tarpeeksi monipuolisesti. Sittemmin työ on jatkunut humanistisessa ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistolla.

– Tutkimuskysymykset asettuvat aika eri lailla, jos työn aloittaa Viikin metsätieteellisten opintojen perusteella kuin jos altistaa itsensä maaseutuelämälle Brasiliassa, vuosia Etelä-Amerikassa asunut Kröger sanoo.

Tarkkaileva silmä

Turhauttavinta tutkimustiedon sivuuttaminen on, kun sitä yrittää välittää julkiselle sektorille, vaikkapa Suomen valtion omistajaohjauksesta vastaaville ihmisille, Kröger sanoo. Motivaatiopulasta ei silti ole pelkoa.

– Viranomaisten ja yritysten tekemisiin vaikuttaa paljon jo se tieto, että tutkija saattaa seurata tapahtumia. Mahdollinen tarkkailija vähentää esimerkiksi yritysten halua kutsua väkivaltaisia sotilaspoliiseja hajottamaan mielenosoitusta.

Yritysten torjuvia reaktioita Kröger ymmärtää helpommin kuin julkisen vallan – jopa sitä, että yritykset pyrkivät kyseenalaistamaan hänen asiantuntemuksensa.

– Olisi silti yrityksille itselleenkin hyödyllisempää käyttää faktoihin pohjautuvia argumentteja kuin persoonaan kohdistuvia syytöksiä. Ne vain pahentavat olemassa olevia konflikteja. Syntyy vaikutelma, etteivät yritykset olisi tosissaan korjaamassa ongelmia.

Vaihtoehtojen kertominenkin suututtaa

Vastarintaa voi hyvinkin syntyä jo siitä, että tutkija esittää erilaisia toimintavaihtoehtoja harkittavaksi, Kröger kertoo.

– Olen tulosteni pohjalta sanonut esimerkiksi, että eräät nykyistä eettisemmät investoimisen tavat voisivat olla mahdollisia. Voimakkaimmin tähän reagoivat tietenkin ne, joilla on vahvat intressit pitää vanhasta systeemistä kiinni.

Krögerin kanssa tutkimuksen vaikuttavuudesta olivat keskustelemassa tuotantoeläintutkija, professori Anna Valros (kuvassa vasemmalla) ja muoti- ja gendertutkija, dosentti Annamari Vänskä (oikealla). Tilaisuus oli osa Yliopisto-lehden 60-vuotisjuhlaohjelmaa. Tänään illalla ohjelma jatkuu keskustelulla, jossa lehden ikätoverit ja puolta nuoremmat asiantuntijat pohtivat ihmisoikeuksien, ympäristömuutosten ja hyvinvointivaltion akuuteimpia kysymyksiä. Yleisö on tervetullutta osallistumaan.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta