Kaikki ei suju itsestään – vuoropuhelua ja yhteistyötä tarvitaan

ALEKSANTERI INSIGHT 2/2018. Yli 1 300 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa jakavalle Suomelle on välttämätöntä ylläpitää vuoropuhelua ja hyviä suhteita Venäjään, Maimo Henriksson kirjoittaa.

Euroopan unionin Venäjä-politiikka on ollut yli kahden vuosikymmenen ajan myös Suomen kahdenvälisen politiikan lähtökohta Venäjän kanssa. Tämä kävi aiempaa selvemmäksi Ukrainan vuoden 2014 tapahtumien jälkimainingeissa. Krimin liittäminen ja Venäjän osuus Itä-Ukrainan konfliktissa muuttivat Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta. Euroopan unionin kanta oli selvä: Venäjän toimet eivät olleet hyväksyttäviä. Alueellista koskemattomuutta on kunnioitettava, kansainvälistä lakia ja kansainvälisiä sopimuksia noudatettava. EU päätti myös ryhtyä konkreettisiin toimiin asettaen Venäjään kohdistuvia pakotteita. Suomi oli luonnollisesti mukana pöydässä, jossa pakotteista päätettiin.

Suomi kehittää vuoropuheluaan ja yhteistyötään Venäjän kanssa EU:n päättämien periaatteiden puitteissa. Keväällä 2016 EU linjasi viisi pääperiaatetta Venäjän suhteilleen. Ensimmäisen periaatteen mukaan Itä-Ukrainan rauhaan tähtäävän Minskin sopimuksen täytäntöönpano on keskeinen ehto sille, että EU muuttaa suhtautumistaan Venäjään. Toisen periaatteen mukaan EU pyrkii vahvistamaan suhteitaan itäisiin kumppaneihinsa ja muihin naapureihinsa, Keski-Aasia mukaan lukien. Itäisiä kumppaneita ovat Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Georgia, Armenia ja Azerbaidžan. Kolmas periaate sitoo EU:n ja sen jäsenvaltiot lujittamaan EU:n ns. resilienssiä tai vastustuskykyä mm. lisäämällä energiavarmuutta, vahvistamalla strategista viestintää ja torjumalla hybridiuhkia. Neljännen periaatteen mukaan EU tekee valikoivasti yhteistyötä Venäjän kanssa unionille tärkeissä asioissa. Viides ja viimeinen periaate korostaa ihmisten välisten yhteyksien tärkeyttä ja Venäjän kansalaisyhteiskunnan tukemisen tarvetta.

Sujuva liikkuvuus on koko EU:n etu

Yli 1 300 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa jakavalle Suomelle on välttämätöntä ylläpitää vuoropuhelua ja hyviä suhteita Venäjään. Suomelle tärkeät asiat ovat yleensä tärkeitä EU:llekin. Näin ollen Suomi huolehtii siitä, että vuoropuhelua Venäjän kanssa tapahtuu eri tasoilla, aina kun näemme sen tarpeelliseksi. On Suomen – ja EU:n – etujen mukaista, että EU:n ja Venäjän raja toimii hyvin. On etujemme mukaista ylläpitää hyviä suhteita molempien puolten rajaviranomaisten välillä. Koko EU:n yhteinen etu on, että tavarat (joista suuri osa on kauttakulkutavaraa) ja ihmiset pääsevät liikkumaan sujuvasti rajan yli. Siksi yhteydenpito liikenneviranomaisten välillä on välttämätöntä. Meillä on yrityksiä, jotka käyvät laillista kauppaa, joka ei kuulu pakotteiden piiriin. Meidän on varmistettava, etteivät nämä yritykset kohtaa tarpeettomia byrokraattisia esteitä Venäjän markkinoilla. Ulkomaankauppaministereillämme on oltava toimiva käytännön yhteistyö.

Ympäristöongelmat eivät odota, ja ilmastonmuutos on käynnissä. Yhteistyön ansiosta olemme onnistuneet parantamaan Itämeren veden laatua. Samaan tapaan pyrimme nyt yhteistyöhön arktisen alueen nokipäästöjen kuriin saamiseksi. Nokipäästöt syntyvät kaasun soihduttamisesta, kaukolämpövoimaloista ja liikenteestä.  Arktisen alueen päästöillä on moninkertainen vaikutus ilmastonmuutokseen eteläisempien alueiden päästöihin verrattuna. Meillä on tilaisuus rakentaa alueella hyödyllistä yhteistyötä Venäjän, EU:n ja myös Yhdysvaltain välille.

Kaupan ja rajanylitysten määrissä käynnissä on myönteinen trendi, vaikka vuosien 2012–2013 huippulukemiin on vielä matkaa. Vuonna 2017 Suomen Venäjän vienti kasvoi 17 % ja tuonti 39 %, mutta tähän on vaikuttanut selvästi myös energian hinnan nousu. Raja ylitettiin 9 miljoonaa kertaa (huippuvuoden 2013 luku oli 13 miljoonaa).

Yhteenvetona: Suomi pyrkii olemaan Venäjä-suhteissaan ennakoitava, luotettava ja käytännöllinen – ja samalla jämäkästi kiinni Euroopan unionissa. Emme elä aikoja, jolloin kaikki sujuu kuten aikaisemmin ja normaalisti. Mutta myös näinä aikoina tarvitsemme vuoropuhelua ja yhteistyötä monissa kansalaisillemme tärkeissä asioissa.

Maimo Henriksson on ulkoministeriön itäosaston osastopäällikkö.