Kaikkein tärkeintä tutkimusta

Onko kuusikymppisiä professoreita opiskeluaikoina häirinneet ongelmat maailmasta ratkaistu? Tiedekulmassa mietitään, mihin kysymyksiin ihmisoikeusjuridiikan, työn tutkijan tai ympäristömuutosten asiantuntijan pitäisi juuri nyt löytää vastaus.

Turvapaikanhakijoita ja muita katastrofioloista paenneita ihmisiä ei saa häätää Suomesta hengenvaaraan. Jos muu ei auta, heidän suojelemisekseen voi turvautua kansalaistottelemattomuuteen, sanoo ihmisoikeusjuristi, akatemiaprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutista.

Koskenniemi on ottanut hiljattain suorasanaisesti kantaa myös esimerkiksi diktatuurimaissa toimivien yritysten valvonnan tiukentamisen puolesta, ja tuominnut ihmisten urkkimisen monin tavoin: tietovuotaja Chelsea Manningin olisi pitänyt saada enintään nimellinen tuomio, Yhdysvaltain väärinkäytöksiin olisi vastattava viemällä siltä tarkkailijajäsenen asema Etyjissä ja Euroopan neuvostossa. Koskenniemelle sopisi myös mainiosti, että suojelupoliisin virkailija lähtisi Pietariin kertomaan tavoista, joilla Supo valvoo Suomen kansalaisia ja EU:ta.

Martti Koskenniemi keskustelee ihmisoikeusjuridiikan suurista kysymyksistä torstai-iltana 12.9. yliopiston Tiedekulmassa Eva Nilssonin kanssa. Nilsson on opiskellut Koskenniemen kursseilla ja työskentelee nyt Kepa ry:ssa yritys-, kauppa-, verotus- ja velkapolitiikan oikeudenmukaistamiseksi.

– Meidän täytyy miettiä ainakin ihmisoikeuksia suhteessa investointeihin, Nilsson sanoo.

Terveempi maaperä, paremmat työolot

Yliopisto-lehden 60-vuotisjuhlaohjelmaan kuuluvassa keskustelussa on mukana muitakin 60+30-vuotiaita asiantuntijakaksikkoja: suomalaista työelämää ja hyvinvointivaltiota tutkinut professori Pauli Kettunen parinaan yhteiskunnan tilasta bloggaava toimittaja Emilia Kukkala sekä ympäristömuutosten maaperävaikutusten asiantuntija, professori Rauni Strömmer parinaan Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.

Keskustelussa hahmotellaan kahdesta perspektiivistä katsoen, onko kuusikymppisten opeille yhä käyttöä ja ovatko vanhat vääryydet ratkaisematta – vai onko maailma ratkaisevasti toinen kuin professorien opiskeluvuosina. Vaaditaanko asiantuntijalta riuskempia puheita ja linjauksia kuin ennen?

Tutkimuksen mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan analysoidaan myös keskiviikkoillan keskustelussa. Silloin aiheina ovat muun muassa tuotantoeläinten kohtelu maataloudessa ja suomalaisyrityksiä Brasiliassa pyöritelleet sellukiistat.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta