Samaa sukupuolta olevilla on Suomessa mahdollisuus rekisteröidä parisuhteensa. Heidän juridinen asemansa jää silti heikommaksi kuin avioliiton solmineilla. Rekisteröidyssä parisuhteessa toinen puolisoista ei esimerkiksi voi adoptoida toisen lapsia, eivätkä puolisot voi ottaa toistensa sukunimeä.
– Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, sanoo valtiosääntöoikeuden dosentti Liisa Nieminen oikeustieteellisestä tiedekunnasta.
– Ihmisiä ei siis tule asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän tai muun henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Myös seksuaalinen suuntautuminen kuuluu näihin syihin.
Eduskunnalla velvollisuus toimia
Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli Suomessa voimaan vuonna 2002. Niemisen mukaan perustuslakivaliokunta katsoi silloin, että avioliitolle voidaan antaa erilainen asema, mutta että tilannetta tulee tarkastella uudelleen yhteiskunnan muuttuessa.
– Nyt on kulunut yli kymmenen vuotta, ja on selvää, että yhteiskunta on muuttunut.
Perustuslain mukaan julkisen vallan on aktiivisesti turvattava kansalaisten oikeudet, Nieminen korostaa: jos lainsäädäntö syrjii, on sitä muutettava.
– Kyse ei ole vain poliittisesta päätöksenteosta, vaan perustuslain mukaan eduskunta on oikeudellisesti sidottu lopettamaan syrjintä. Ihmisoikeuksien turvaaminen ei ole omantunnonkysymys, Nieminen sanoo.
Periaatteena yhdenvertaisuus
Helsingin yliopisto on mukana Me tahdomme -kampanjassa, jossa sadat yksityishenkilöt ja organisaatiot ammattijärjestöistä yrityksiin tekevät työtä avioliittolain uudistamisen puolesta. Myös esimerkiksi Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto (YHL) ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat mukana.
"Perustuslain mukaan eduskunta on oikeudellisesti sidottu lopettamaan syrjintä. Ihmisoikeuksien turvaaminen ei ole omantunnonkysymys."
Yliopiston osallistumisesta päätti rehtori Jukka Kola yhdessä yliopiston johtoryhmän kanssa. Päätökselle löytyy perusteet yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta.
Lain uudistamisesta äänestetään eduskunnassa perjantaina 28.11.
Lasten ja sukulaisten näkökulma
Kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtonen on parhaillaan tutkimusvierailulla Etelä-Afrikassa, missä tasa-arvoinen avioliittolaki ja adoptio-oikeus ovat olleet voimassa jo vuosia.
Lehtosen mukaan tasa-arvoinen avioliittolaki paitsi parantaisi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä heidän lapsiensa asemaa myös vahvistaisi ihmissuhteita.
Esimerkiksi transsukupuolisen ei tarvitsisi purkaa avioliittoa kumppaninsa kanssa sukupuolenkorjausprosessin yhteydessä. Nykyisen lain mukaan avioliitto pitäisi purkaa, jonka jälkeen pari voisi rekisteröidä parisuhteensa.
– Myös suvun on luontevampi tukea samaa sukupuolta olevia pareja samalla tavalla kuin eri sukupuolta olevia – vaikkapa osallistumalla häihin.
Lain uudistaminen antaisi lisäksi energiaa muiden asioiden käsittelylle, Lehtonen sanoo.
– Avioliittolain muuttamiseen on kulutettu paljon energiaa, jonka voisi jatkossa hyödyntää viharikosten ehkäisyyn, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä työelämän ja koulutuksen käytäntöjen parantamiseen niin, että sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus otettaisiin huomioon ja heteronormatiivisuutta purettaisiin.
Lehtonen on tutkinut sukupuolisuutta ja heteronormatiivisuutta muun muassa opettajien ja koulutuksen näkökulmasta. Hänet palkittiin vuonna 2008 yliopiston Maikki Friberg -tasa-arvopalkinnolla pitkäjänteisestä työstä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisen kohtelun puolesta.